Olen 74-vuotias nainen.
Vuonna 2011 olin vuorokauden Holter-seurannassa. Hengästytti. Verenpainemittari kotona näytti rytmihäiriömerkintöjä.
Tulos: Holterissa 47 lisälyöntiä. Takykardia. Ei lääkityksiä tältä osin. Muutoin verenpainelääke Candexetil 4 mg edelleen. Paineet hiukan vaihdellen normaalit 125/75, pulssi joskus 49-50. Rytmihäiriömerkintöjä.
Vuonna 2016 jouduin korkean kuumeen vuoksi pariksi yöksi sairaalaan. Sivulöydös: aortan lievä läppävuoto. Kontrolli oli 8/2017. Seuraava kontrolli 2,5 vuoden päästä. Ei rajoituksia.
11/2017 sydänfilmissä, normaali. Puhuin terveyskeskuslääkärille taas kotimittausten rytmihäiriömerkinnöistä. Nyt tein Zenicor-laitteella (peukalo-EKG) kotona kahden viikon aikana mittaukset ohjeitten mukaan noin 6-7 krt/pv. Painoin kunnolla peukaloilla, olisiko pitänyt vain asettaa peukalot kevyesti laitteen päälle? Lääkäri soitti mittausten jälkeen ja ilmoitti, että kardiologi on ne lukenut ja tulos on, että löytyi k a k s i kertaa eteisvärinä. Nyt minulla on po
verenpainelääkkeen lisäksi lääkkeenä Xarelto 20 mg aivoinfarktin estämiseksi. 4/2018 hemoglobiini 130, maksa-ja munuaisarvot ok. Seuraava kontrolli näissä 12/2018. Sokeri- ja kolesteroliarvot aik. ok.
2011-2016 välillä olin kerran ensiavussa, toinen polveni muuttui sini-puna-mustaksi. Lääkäri kysyi, syönkö Omegaa. Kuinka ollakaan, olin ostanut juuri Omegaa ja ottanut niitä 4 kpl. Lääkäri: Omegat kielletty. Ok.
Minulla on lisäksi ollut jo iät ja ajat silmänpainelääke, yksi tippa kumpaankin silmään iltaisin. Paineet 4/2018 15+15.
Olen vieläkin kaiken edellä esitetyn jälkeen epätietoinen lääkitysten suhteen.
Kiitos vastauksestanne!
27/05/2018
Vieläkin epätietoinen
Vastaus
Verenpaineen rytmihäiriömerkki ilmaantuu mistä tahansa rytmin poikkeavuudesta. Rytmihäiriömerkki ei siis tarkoita automaattisesti tiettyä rytmihäiriötä. Kysyjän tapauksessa tutkimuksissa löytyi ensin lisälyöntitaipumus, ja myöhemmin eteisvärinä. Jos kardiologi on todennut eteisvärinän, diagnoosia voidaan pitää varmana, vaikka se olisikin tehty muilla keinoin kuin perinteisellä maaten nauhoitetulla EKG-rekisteröinnillä. Verenpainemittarin ilmoituksista voisi karkeasti ottaen todeta, että jos rytmihäiriömerkin aikana syke on muutoin tavanomainen tai jopa hivenen hitaampi, kyse on todennäköisesti lisälyönneistä. Jos taas syke on selvästi normaalia nopeampi (ja vielä epäsäännöllinen), silloin kyse on mahdollisesti eteisvärinästä. Kannattaa opetella myös tunnustelemaan omaa pulssia, siten voi oppia erottamaan nämä kaksi rytmihäiriötä toisistaan.
Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön riski. Tätä riskiä pienennetään käyttämällä antikoagulanttia eli veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Kysyjän tapauksessa lääkkeen nimi on Xarelto. Annos vaikuttaisi oikealta. Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, myös lääkitys on jatkuva. Kysyjän tapauksessa tukosvaaran riskipisteitä on kaksi (ikä ja verenpaine), mutta pian jo neljä (kun 75-vuotissyntymäpäivä on käsillä ja kyseessä on nainen), joten lääkityksen jatkaminen on hyvin perusteltua. Verenpainelääkkeenä voi hyvin jatkaa entistä candexetil-lääkitystä, mutta käyttäisin lisäksi myös rytmihäiriöitä lievittävää/vähentävää beetasalpaajaa.
01/06/2018
Anna-Mari Hekkala