Siirry sisältöön

Hei, olen 70-vuotias nainen. Minulla on flimmeri, käännetty kolme kertaa sähköisesti. Nyt on sinusrytmi vallitsevana, joskus pieniä flimmeripyrähdyksiä. Olen syönyt Bisoprololia kohta viisi vuotta. Ensin oli 1.25 Mg kahdesti päivässä.  Reilu vuosi sitten ilta-annos puolitettiin, koska pulssi laski liikaa. Terveyskeskuslääkärini on ehdottanut, että lääkkeen voisi lopettaa kokonaan. En ole uskaltanut tehdä sitä kuitenkaan, koska kardiologi on lääkkeen määrännyt.

Olen alkanut miettiä, että lääke aiheuttaa liikaa väsymystä ja jonkinlaista heikkoutta päivisin, iltaa kohti olo paranee ja iltaisinvoin hyvin. Voiko olla niin, että kun ikää tulee lisää, lääkityksen määrä voisi olla pienempi? Olen päättänyt, että kokeilen ja otan aamulla vain puolikkaan tabletista. Aamupulssi on alle 60. Käyn päivittäin kävelyllä ja kävely “takkuaa”, en oikein jaksa, pitää pysähdellä välillä ja koen uupumusta. Minulla on aina ollut matalahko pulssi. Sepelvaltimot on kuvattu. Ne kunnossa. Verenpaineeseen Zanidip 20 Mg iltaisin ja tietenkin Marevan. Kolesterolilääkitystä ei nyt ole, koska sepelvaltimot ok.

30/07/2017

Ikääntyminen, lääkitys

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 2.8.2017
Päivitetty 4.6.2018

Eteisvärinäpotilas tarvitsee yleensä kahdenlaista lääkitystä. Antikoagulantilla eli veren hyytymistä estävällä lääkkeellä ehkäistään eteisvärinään liittyvän komplikaation, aivoverenkiertohäiriön syntyminen. Kysyjän tapauksessa tämä lääke on varfariini (Marevan®).

Antikoagulantti ei vaikuta sydämen rytmiin millään tavalla. Tämän vuoksi tarvitaan myös rytmihäiriölääke. Jos eteisvärinä on vallitseva rytmi, tähän tarkoitukseen käytetään yleensä beetasalpaajia. Myös kohtauksittaista eteisvärinää ehkäistään varsin usein beetasalpaajilla. Lisäksi löytyy muutamia, beetasalpaajia tehokkaampia lääkkeitä.  

Kysyjän tapauksessa beetasalpaaja bisoprololin tehtävä on ehkäistä uusia eteisvärinäkohtauksia. Jos lääke lopetetaan, eteisvärinää esiintyy todennäköisesti nykyistä enemmän ja kohtauksen aikana sydämen syke on nopeampi koska perustana ei ole lääkettä, joka voisi hidastaa sydämen syketaajuutta. Mainittu annos on tosin hyvin pieni, joten saattaa olla ettei muutos ole kovin suuri. On totta, että lääkeainemetabolia muuttuu ikääntyessä ja monien lääkkeiden annoksia on syytä pienentää tästä syystä. Muutos tulee kuitenkin eteen yleensä vasta selvästi iäkkäämmillä, esimerkiksi kun aletaan lähestyä 90 vuoden ikää. Tähän kysyjällä on vielä pitkä matka.    

On varsin uskottavaa, että bisoprololi aiheuttaa mainitut oireet kuten väsymyksen kävellessä. Lääke jarruttaa sykkeen nousua rasituksessa, olo on kuin ”käsijarru päällä kulkisi”. Hidassykkeisyys saattaa olla merkki perusrytmin, sinusrytmin hitaasta rapistumisesta. Tällaisessa tapauksessa tuleekin vakavasti miettiä, aiheuttaako lääke kuitenkin liikaa haittavaikutuksia eli terveyskeskuslääkärin ehdotus lääkkeen lopettamisesta on varsin järkeenkäypä suositus.

Hidaspulssisella potilaalla eteisvärinän estäminen onkin varsin haasteellista. Lähes kaikki rytmihäiriölääkkeet nimittäin hidastavat pulssia. Joskus, jos eteisvärinä aiheuttaa voimakkaita oireita ja on tarve käyttää lääkeaineita suurilla annoksilla, voidaan joutua asentamaan sydämen tahdistin. Jos eteisvärinä on oireeton tai lieväoireinen, parempi vaihtoehto on aikanaan pysyvän eteisvärinän hyväksyminen. Silloin syketaso tulee olemaan nykyistä nopeampi ja helpommin lääkkeellä hallittavissa. Kävelykin sujuu todennäköisesti paremmin hyvin hallitun eteisvärinän kuin huonon sinusrytmin vallitessa.

02/08/2017

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset