Siirry sisältöön

Artikkelissa mainittiin ettei punariisistä ole tutkimustietoa.1: Miksi ei ole, onko syynä lääketeollisuus (mani),  Statiinien “kuolleisuutta” vähentävä väite: 2. Miten tutkimuksessa on eroiteltu hoitojen tehostuminen (pallolaajenukset ja ohitusleikkaukset) Tatinien osuudesta?

17/01/2017

T:TT

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 19.1.2017
Päivitetty 4.6.2018

Sydän.fi -sivustolta löytyy professori Mikko Syvänteen erinomaisen perusteellinen kirjoitus punariisin historiasta, tutkimustiedosta ja vaikutuksista. Kysymyksen esittäjä pohtii, miksi punariisiä ei ole tutkittu statiinien tapaan.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoitotutkimuksissa ensisijainen tavoite on yleensä tutkia ns. merkittäviä päätetapahtumia, kuten kuolleisuutta sekä uusia sydän- ja aivoinfarkteja. Halutaan selvittää, onko lääkkeestä tai toimenpiteestä hyötyä eli ilmeneekö hoidetuilla vähemmän tai ainakin vasta myöhemmin kyseisiä päätetapahtumia.

Tutkimusryhmän on oltava riittävän suuri ja seuranta-ajan riittävän pitkä, jotta saataisiin luotettavasti selville, onko hoidosta hyötyä tai aiheuttaako hoito haittoja. Oletetun hyödyn lisäksi lääkärin tulee tietysti varmistua, ettei mikään haitta jää huomaamatta.

Jos tutkittavien joukko on pieni, saattavat yksittäiset sattumat vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä tutkimuksia arvioitaessa otetaan kantaa myös tutkittavien määrään. Hyvä tutkimusasetelma on laadittu siten, että tutkittavia on riittävän suuri joukko, heitä seurataan riittävän pitkä aika ja tutkimus on satunnaistettu eli on ainakin kaksi ryhmää jotka saavat tutkittavan asian suhteen erilaista hoitoa.

Statiinilääkkeitä on tutkittu hyvin laajasti, kenties enemmän kuin mitään muuta lääkehoitoa. Tutkimuksiin on osallistunut satoja tuhansia potilaita ja heitä on seurattu vuosien ajan. On verrattu hoitoa lumelääkkeeseen, sekä erilaisia valmisteita ja annoksia toisiinsa. Vertailuryhmissä on ollut ihmisiä, joilla ei ole vielä todettu sairautta kuin myöskin potilaita, joille on jo tehty sepelvaltimoiden toimenpide. Toimenpidehoito (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) ei millään tavalla poista lääkehoidon tarvetta, päinvastoin. On hyvä muistaa että ateroskleroosia, ahtaumien aiheuttajaa, esiintyy kaikkialla valtimosuonissa.

Lääkärin tehtävä on edistää elämää aiheuttamatta potilaalle haittoja. Tästä syystä tutkimus ja hoito eivät voi perustua olettamuksiin, arvauksiin tai puutteelliseen tutkimustietoon. Joskus tutkimustietoa on niukalti sairauden luonteesta johtuen, esimerkiksi harvinaisen syövän sytostaattihoito saattaa olla kokeellista hoitoa koska tilanne huomioiden laajaa tutkimusta ei yksinkertaisesti voi tehdä. Sepelvaltimotauti sen sijaan on yleinen sairaus, joka mahdollistaa myös laadukkaan vertailevan tutkimuksen.

Miksi sitten punariisiä ei ole tutkittu statiinien tapaan laajoissa satunnaistetuissa pitkissä seurantatutkimuksissa, tähän ei voi antaa hyvää vastausta. Yksi ongelma voi olla, että punariisin kolesterolia alentavan ainesosan pitoisuudet saattavat vaihdella suuresti. On vaikea verrata tuotteita luotettavasti jos määrä ei ole vakio.

19/01/2017

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset