Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Tuliko ihottuma taudista vai lääkkeestä?

Tuliko ihottuma taudista vai lääkkeestä?

On tavallista, että virusinfektion aikana tullutta ihoreaktiota luullaan lääkkeen aiheuttamaksi, vaikka se johtuukin taudista.

Irma Heiskanen-Haarala
Julkaistu 23.9.2013
Päivitetty 29.3.2019
Lääkeihottuman tavallisimpia aiheuttajia ovat antibiootit.

– Lapselle annetaan antibiootti korvatulehdukseen ja luullaan, että lapsen saama ihottuma johtuu lääkkeestä. Virusinfektio tekee samanlaisia reaktioita kuin lääkkeet, ja paljon useammin. Lääkeainereaktio on harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä pikkulapsesta, joilla sitä epäillään, kertoo ihotautien erikoislääkäri Kristiina Alanko Lääkärikeskus Aavasta.

Lääkeaineihottumien tavallisimpia aiheuttajia ovat antibiootit. Myös tulehduskipulääkkeet, eräät epilepsialääkkeet ja verenpainelääkkeistä niin sanotut ACE:n estäjät voivat laukaista iho-oireita.

Monimutkainen suo

On hankalaa varmistaa, onko ihottuman syynä lääkeaine. Allergiset reaktiot toistuvat, mutta muut ihoreaktiot eivät läheskään aina toistu. Eri lääkkeet voivat laukaista samankaltaisia ihoreaktioita, ja eri ihmiset saavat samasta lääkeaineesta erilaisia reaktioita.

– Monimutkainen suo, Kristiina Alanko huokaa. – Usein ei tiedetä, mitä mekanismeja taustalla on. Siellä voi olla virus tai lääke tai ne yhdessä, ja monen tyyppisiä allergia- ja muita yliherkkyysmekanismeja.

Välittömät allergiat aiheuttavat nokkosihottumaa, hengitystieoireita ja yleisoireita, pahimmillaan anafylaktisen reaktion, joka on harvinainen, mutta hengenvaarallinen. Nokkosihottumassa punoittavat, kutiavat koholäiskät ilmestyvät, häviävät ja vaihtavat paikkaa, ja harvoin syynä on lääkeaine.

Tavallisin lääkeaineihottuma on eksanteema, rokkotyyppinen näppyläinen ihottuma, jonka voi laukaista myös virustauti. Ihoon ilmestyy punoittavia pisteitä ja isompia läiskiä, jotka voivat olla kutiavia.

Useimmissa tapauksissa lääkeaineallergiaa ei voi varmentaa muuten kuin valvotusti sairaalassa: antamalla kyseistä lääkettä tavanomaista pienempinä annoksina ja varovasti lisäten.

– Tämä tehdään vain, jos ei kerta kaikkiaan löydy sopivaa, korvaavaa lääkettä. Vain yksittäistapauksissa yliherkkyys voidaan varmentaa verikokeilla, Alanko kertoo.

Vaihtoehtoisia lääkkeitä

Moni välttää penisilliiniä, koska uskoo olevansa sille allerginen. Kun lääkäri kysyy, mitä oireita penisilliinistä on tullut, potilas ei aina tiedä. ”Äiti on kertonut, että pienenä penisilliinistä tuli jotain hämminkiä.”

– Joku voi koko ikänsä välttää turhaan lääkettä. Silti on muistettava, että on aina riski käyttää lääkettä, jos on todella sille allerginen, Alanko painottaa.

Vie päiviä ennen kuin allergiavasta-aineet tai allergiasolut ovat syntyneet ja herkistyminen lääkeaineelle tapahtunut. Lääkeihottuma voi tulla ensimmäisen kerran kaksiviikkoisen antibioottikuurin lopussa, ja seuraavalla kerralla se tulee heti ensimmäisenä päivänä.

– Jos on allerginen jollekin lääkeaineelle, yleensä lääkkeen lähisukulaisistakin tulee allergisia reaktioita. Onneksi moniin sairauksiin on vaihtoehtoja muista lääkeryhmistä, Alanko toteaa.

Verenpainelääkeryhmä ACE:n estäjät voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktion, angioödeeman, johon liittyy ihon ja limakalvojen turvotusta. Se saattaa puhjeta pian tai vasta vuosien kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Jos ödeeman saa, on syytä vaihtaa verenpainelääkettä.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi