Siirry sisältöön

Olen 37-vuotias 3-vuotiaan sydänlapsen äiti. Elämääni liittyy jatkuva huoli lapsesta. Minulla itsellä on ollut epäsäännöllinen pulssi jo muutaman vuoden ellei kauemminkin. Tarkemmin ajatellen on saattanut lapsesta asti muljahdella jännittävissä tilanteissa, kuka tietää. Tunnustellessa jättää noin joka neljännen lyönnin ikään kuin väliin. Harvemmin enää yllätän sydäntä lyömästä tasaisesti.

Raskaana ollessa valitin neuvolassa tuntemistani rytmihäiriöistä, mutta taisivat mennä korvavälin piikkiin. Sittemmin saatuani sydänlapseni, joka on avosydänleikattu kaksi kertaa, en ole paljoa kiinnittänyt itseeni huomiota. Saksanpolkkaa soitteleva pumppuni on pelittänyt ihan ok, muutaman kerran on ollut pientä huimauksen tunnetta, joihin en ole erityisemmin kiinnittänyt huomiota ja nyt pari päivää sitten pelästyin, kun puoli tuntia saunan päälle maailma pimeni ja täytyi käydä makuulle. Mittasin rr sekuntien kuluttua 100/60 p.72 normaali yli 110/67. Mahtoiko verenpaineeni käydä liian alhaalla ja aiheutti tämän? Päätin tilata ajan lääkäriin. Mistä huimaus yleensä johtuu? Voiko rytmihäiriöt olla perinnöllisiä? Isälläni, 75 v, sairas sinusrytmi ja marevanlääkitys flimmeriin.

Sydänvikaista sukua

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 22.9.2018

Kysymyksessä kuvattu löydös (”joka 4. lyönti jää väliin”) sopii kammiolisälyöntisyyteen. Vaikka pulssia tunnustellessa sydän tuntuu jättävän lyömättä, oikeasti kyseessä on siis lisälyönti. Lisälyönti vain lähtee sellaisesta osasta sydäntä, että sen aikaansaama pulssiaalto on muita lyöntejä heikompi eikä siksi tunnu ranteesta tai kaulalta tunnusteltaessa. Lisälyönnit ovat erittäin tavallisia, niitä esiintyy enemmän tai vähemmän kaikilla ihmisillä. Usein ei voidakaan puhua varsinaisesta rytmihäiriösairaudesta, vaan pikemminkin ominaisuudesta. Asian selvittämiseksi kannattaa tehdä rytmin pitkäaikaisseuranta eli Holter-tutkimus. Holter-tutkimuksessa nähdään kaikki sydämen lyönnit ja saadaan käsitys, onko lisälyöntejä ”normaali” määrä, vai poikkeavan runsaasti.

Pyörtymiselle tai sen kaltaiselle läheltä piti tilanteelle on useita syitä, joista tavallisimpia ovat vaarattomat verenkierrolliset syyt. Sellainen on esimerkiksi verikokeen ottamisen yhteydessä kivun aiheuttama tai veren näkemisestä aiheutuva pyörtyminen, tai makuulta nopeasti ylös nousuun liittyvä huimauksen tunne. Ns. vaarallisemmat syyt, kuten rytmihäiriöperäiset syyt, ovat selvästi harvinaisempia. Saunomisen jälkeen ilmaantuva huippaus tai jopa pyörtyminen kuuluu ensin mainittuun ryhmään. Saunoessa hikoillaan ja pienetkin ihon verisuonet laajenevat kuumuuden seurauksena. Silloin verenpaine laskee, ja ihminen voi jopa pyörtyä. Jos tällaiseen on taipumusta ja verenpaine on muutoinkin matala, pitää muistaa riittävä nesteytys saunomisen yhteydessä, eli kannattaa juoda vettä tai mehua jo ennen saunaan menoa.

Eteisvärinän eli flimmerin taustalla on niin ikään paljon erilaisia tekijöitä, joista ikääntyminen on merkittävin syy. Näin ollen ei ole mitenkään poikkeavaa, että kysyjän 75-vuotiaalla isällä on todettu eteisvärinä. Sairaan sinuksen oireyhtymä on myös yksi flimmerille altistava tekijä. Koska eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, lähes jokaisella on sukulainen, jolla on tätä vaivaa. Siksi sen periytyvyyttäkin on ollut vähän haastavaa selvittää. Muutamia altistavia geenimutaatioita on löydetty, mutta niissä suvuissa eteisvärinää esiintyykin sitten poikkeavalla tavalla, kuten usealla sukulaisella ja varhaisesta aikuisiästä lähtien. Tunnetaan muutamia harvinaisempia periytyviä rytmihäiriösairauksia, kuten pitkä QT-oireyhtymä ja Brugadan oireyhtymä, mutta näissä ei ole kyse eteisvärinästä eikä sairaan sinuksen oireyhtymästä.

Stressi on yksi rytmihäiriöitä aiheuttava tekijä, ja oman lapsen sairastaminen on yksi elämän suurimmista stresseistä. Toivottavasti 3-vuotias voi nyt hyvin, ja elää normaalia leikki-ikäisen elämäänsä.

27/06/2018

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset