Siirry sisältöön

Minulla on ollut DDD-CRT-D tahdistin vajaat kaksi vuotta. Ensialkuun alkoi nousta lv-johdon kynnysarvot, rajaksi nostettiin 3 ja nyt ei ole hälyytyksiä ollut. Nyt on alkanut tulla iskujohdon hälyytyksiä, 112 ohmia, rv-johdon vastus 500 ohmia, kynnys 0,6v/0,4 ms, hv johdon raja-arvot 30/110 ohmia. Onko vastusten kasvu vain antureiden ympäristön sidekudoksen lisääntymistä? En oikein toivoisi granuloomien kasvua pumpussa – ainakin kaikki arvot syyskuisessa sarkoidoosikontrollissa olivat hyviä. Kasvaako arvot ikuisesti, vieläkö johdot toimii? Voiko johtoja ja antureita jotenkin putsata, mekaanisesti tai kemiallisesti, jotain litkua verenkiertoon.); Vointi on melko hyvä, puuskutan kävellessä, väliin saattaa tulla heikotushetkiä, mutta kehnompiakin vointeja on ollut, matalat paineet tietysti vie vintin pimeäksi ponnisteluissa ja kyykkiessä.  Onko kyse vain vieraan esineen aiheuttamasta reaktiosta? Itse tahdistin köllöttelee mukavasti taskussaan.

03/12/2017

ikuinen kyselyikä

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 18.12.2017
Päivitetty 4.6.2018

Kysyjällä on DDD-CRT-D-tahdistin. Ensimmäiset kolme kirjainta (DDD) ilmaisevat, että tahdistin kykenee tahdistamaan eteis- ja kammiopuolta. Seuraavat kolme kirjainta (CRT) tarkoittavat sydäntä synkronoivaa vajaatoimintatahdistinta. Viimeinen kirjain (D) kertoo että laitteessa on lisäksi henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä hoitava ominaisuus. Sydänsairaus on nimeltään sydänsarkoidoosi. Kysymyksessä mainitut granuloomat kuuluvat tähän sairauteen.

Tahdistinpoliklinikalla laitteen toiminnasta saadaan monenlaista tietoa. Johdoista ilmoitetaan tahdistuskynnys ja tahdistusvastus. Jos tahdistuskynnyksen nousu havaitaan pian tahdistinasennuksen jälkeen, selityksenä voi olla johdon vähäinen siirtyminen alkuperäisestä paikastaan. Jotkin rytmihäiriölääkkeet, kuten esimerkiksi amiodaroni (Cordarone®) saattavat nostaa tahdistuskynnystä. Tahdistuskynnyksen nousu voi myös olla merkki sydänsarkoidoosin aktivoitumisesta.

Jos tahdistusvastus nousee merkittävästi, voidaan epäillä johdon murtumista. Lievä nousu selittyy yleensä johdon kärkeen normaalistikin muodostuvalla sidekudoksella.

Tahdistinseurannan tarkoituksena on tarkkailla kynnys- ja vastusarvoja, ja puuttua ongelmakohtiin ajoissa jos on tarvetta. Johtoja ei voi ”putsata” mekaanisesti tai kemiallisesti. Johdon vaurioituminen on nykypäivänä erittäin harvinaista, mutta jos sellaista tapahtuisi, ratkaisuna on johdon korvaaminen uudella. 

18/12/2017

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset