89-vuotiaalla äidilläni todettiin flimmeri tammikuun alussa tänä vuonna. Hoidoksi Marevan 3mg. Tätä ennen häneltä vähennettiin/tauotettiin sydänlääkkeitä seuraavasti: Ormox 10 mg 1+1 vähennettiin yhteen tablettiin, Furesis 40 mg 2+2 vähennettiin 2+1, Ramipril 10 mg x1 vähennettiin puoleen tablettiin ja Kerlon 20 mg tauotettiin.
Sairaalassa ollessa sydämen korkeaan sykkeeseen aloitettiin Bisoprolol 5 mg, joka kuitenkin lopetettiin äidin päästyä hoivakotiin takaisin. Syyksi mainittiin alhainen verenpaine.
Tällä hetkellä INR arvo ei pysy hoitotasolla.Välillä on korkea, jopa yli kahdeksan.Välillä matala. Syke korkea, johon aloitettu Kerlon 20mg. On myös aloitettu uudelleen pikku hiljaa ”vanhaa lääkitystä” eli sama lääkitys takaisin mikä oli enne flimmeriä. Muina oireina ahdistus, johon saa tarvittaessa happea. Öisin valvoo, soittaa hoitajaa tarpeettoman usein. Hoitajien mielestä ahdistus on henkisellä puolella. Äiti itse tiedostaa asian ja pelkää öitä. Kuinka kauan voidaan hoitotasoa hakea? Olisiko jokin muu lääkehoito flimmeriin? Oliko turhaa vähentää/lopettaa lääkitystä, joka on ollut äidilläni vuosia?
15/03/2017
Huolestunut
Vastaus
Eteisvärinän hoidossa on kaksi puolta. Ensimmäinen on tähän rytmihäiriöön liittyvän aivoverenkiertohäiriön ehkäisy verenohennuslääkityksellä. Vaihtoehtoja on viisi: vanha vaihtoehto eli varfariini (Marevan) tai joku uudemmista vaihtoehdoista joita löytyy neljä eri valmistetta. Uudemmilla lääkkeillä ei ole yläikärajaa, eli niitäkin voi käyttää iäkkäillä. Hoitoa aloitettaessa täytyy huomioida potilaan munuaistoiminta, ikä, paino ja muu lääkitys. Huonosti toteutuva Marevan-hoito on vaarallista. Jos hoitoa ei saada pian tasapainoon, tulisi vakavasti harkita lääkkeen vaihtoa uudempaan valmisteeseen. Toisena mahdollisuutena on lisätä lääkitykseen vähän K-vitamiinia, jolloin hoidon tasapaino saattaa löytyä paremmin.
Matala verenpaine on todennäköisesti ollut syynä myös ensimmäisiin lääkitysmuutoksiin. Pitkävaikutteista nitraattia (Ormox), nesteenpoistolääkitystä (Furesis) ja verenpaine- ja vajaatoimintalääkettä (ramipriili) vähennetään usein juuri matalan verenpaineen vuoksi. Kuitenkin eteisvärinän toinen hoidon kohde, nopea syke, vaatii hoituakseen beetasalpaajalääkettä. Kysyjän äidin tapauksessa alkuvaiheessa oli käytössä betaksololi (Kerlon) joka vaihdettiin sairaalassa bisoprololiin. Viimeksi mainittu onkin tavallisin tähän ongelmaan käytetty lääke. Kerlon-valmiste on suhteellisen tehoton sykkeen rauhoittaja ja tästä syystä potilaalla saattaa esiintyä yöaikaan häiritsevää sydämen pompottelua. Suosittelisin, että bisoprololi-lääkitykseen palattaisiin takaisin. Annoksen voi jakaa kahteen osaan, jolloin verenpainetta alentava vaikutus on lievempi. Jos kyseessä on vähän liikkuva vanhus, voidaan sykkeen hillitsemiseen käyttää myös digitalis-valmistetta (Digoxin).
20/03/2017
Anna-Mari Hekkala