Siirry sisältöön

Mars metsään!

Metsiemme marjat ovat varsinaista terveysruokaa.

Terhi Friman, Jyrki Luukkonen
Julkaistu 18.9.2013
Päivitetty 6.9.2018

Ahomansikka on C-vitamiinipommi, jossa on paljon myös A-vitamiinia. Mesimarja, jota viljellään nykyisin kauppamarjaksikin, sisältää paljon polyfenoleja (eli kasveissa esiintyviä aineita, joihin flavonoiditkin lukeutuvat). Lakka puolestaan sisältää sekä C-vitamiinia että A- ja E-vitamiineja sekä foolihappoa ja runsaasti kuitua.

Mustikka on maailmalla todella arvostettu marja. Mustikassa on paljon polyfenoleja mutta myös C- ja E-vitamiineja, ja sillä on suotuisia vaikutuksia muun muassa vatsan terveyteen ja näkökykyyn. Mustikassa on polyfenoleja merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi terveellisenä pidetyssä vihreässä teessä.

Metsävadelmassa on paljon C-vitamiinia ja foolihappoa. Juolukassa on runsaasti flavonoideja ja C-vitamiinia, puolukassa on kuitua ja E-vitamiinia ja sen lingnaanien uskotaan suojaavan rintasyövältä. Usein mättäälle jäävä variksenmarja sisältää C-vitamiinia ja antosyaania. Rannikolla pääasiassa kasvava tyrni sisältää hyviä rasvahappoja, kuituja ja runsaasti C-vitamiinia.

Monta syytä siis lähteä korin tai ämpärin kanssa keruumatkalle! Kannattaa tutustua muihinkin kuin perinteisiin keruumarjoihin – lillukka, variksenmarja ja juolukka kannattaa noukkia koriin.

Tutkijat ovat todenneet, että marjat tasaavat veren sokeripitoisuutta ruokailun jälkeen hyvin. Jos haluaa pitää sokeritasapainonsa tasaisena, kannattaa nauttia marjoja pitkin päivää, niin saa pidettyä kylläisyyden tunteen. Marjoissa on myös enemmän polyfenoleja kuin esimerkiksi tuontihedelmissä; lisää syitä suunnata metsään!

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset