Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Metsäpiipahduksista voimaa

– Metsä on vähän samanlainen paikka kuin sauna, jossa tittelit häviävät ja on helppo alkaa jutella vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytymistieteiden ja työhyvinvoinnin asiantuntija Sirpa Arvonen sanoo.

25.8.2016
·
Minna Ruotsalainen
·
Kuva: Marja Seppälä

Sirpa Arvonen on nähnyt työssään kuinka metsä rentouttaa ja vapauttaa ihmisen olemusta lähes välittömästi. Hänen terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa ideoima Metsämieli-hyvinvointimenetelmä korostaa metsän ja lähiluonnon merkitystä tunteiden ja kehon treenipaikkana.

– Kaikki tietävät luonnon terveysvaikutuksista, mutta silti metsä alkaa olla yhä useammalle kaupunkilaiselle vierasta, Sirpa Arvonen harmittelee.

Oppaanakin ja Suomen Ladussa työskennellyt ulkoilun ystävä alkoi miettiä, kuinka ihmisiä saisi motivoitua työelämän vastapainoksi metsän siimekseen lisäämään vaivattomasti omaa hyvinvointiaan. Lähtökohdat ovat suotuisat, sillä suomalaisilla on metsään keskimäärin vain muutamien satojen metrien matka. Syke, verenpaine ja stressihormonitasot alkavat tutkimusten mukaan laskea luonnossa jo kymmenessä minuutissa. Kahdessakymmenessä minuutissa voi tuntea olevansa paremmalla mielellä ja myönteisempi.

– Tutkimuksissa on todettu, että luonnon terveysvaikutukset saa tiedostamattakin. Kun menet metsään, aistit heräävät ja läsnäolon tunne virkistää. Liikkumisen rytmi auttaa. Eikä välttämättä tarvitse mennä aina edes ulos, pelkkä luontovalokuvan tai mielimaiseman katseleminen rentouttaa.

Metsämieli-menetelmän ydinajatus pitää metsää hyvinvointi- ja terveysvaikutusten takia parhaana ympäristönä harjoitella mielentaitoja. Metsässä eletään hetkessä ja tarkkaavaisuus ja luovuus heräävät. Sirpa toivoisi, että jokainen löytäisi itselleen metsäaikaa ja oman metsäsuhteensa, josta voisi ammentaa kokonaisvaltaista hyvinvointia läpi elämän. Metsään piipahtamisesta voisi tulla parhaimmillaan samanlainen tapa kuin kuntosalikäynnistä. Vaikka Metsämielen pääpaino on mielen taidoissa, se innostaa myös terveyttä edistävään liikkumiseen luonnossa. Tutkimusten mukaan luonto lisää liikkumisen säännöllisyyttä ja liikuntakertoja.

– Metsässä on armollista olla, siellä ei ole peilejä eikä suorittamisen ja kiireen tuntua. Luonto tarjoaa vaihtelevan maaston ja taidenäyttelynsä.

Selkäpuu-metsämieliharjoitus

1. Pysähdy hetkeksi metsäkävelylläsi.

2. Asetu seisomaan selkä puuta vasten.

3. Huokaise ja hengähdä 1–2 minuutin ajaksi.

4. Keskitä katseesi maahan tai sulje silmät.

5. Kuuntele hetki luonnon ääniä, nuuski ja keskity hetkeen.

6. Jatka matkaasi virkistyneenä.

Yhdessä tai yksin

Metsämieli ottaa oppinsa positiivisesta psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, mindfulnessista ja elämäntaitovalmennuksesta. Kaikki alkaa luonnolle altistumisesta, aisteille herkistymisestä ja metsän havannoimisesta. Omien aistimusten ja havaintojen tunnistamisen jälkeen tutkiskellaan heränneitä reaktioita, tunteita ja ajatuksia. Lopputuloksena on parhaimmillaan voimaantuminen.

– Luonto on ihmiselle luontainen tila, joka herättää, elvyttää, antaa lohtua jatkuvuuden tunteella. Siellä voi olla täysin läsnä itsensä kanssa eikä siellä ole suorittamista. Metsässä voi vaikka huutaa pois pahaa oloa.

Metsämieliharjoitukset ovat yksinkertaisia, nopeita ja itsetutkisteluun johtavia. Tarkoituksena on, että niitä säännöllisesti harjoittelemalla voi parantaa omia mielentaitoja, syventää itsetuntemusta, harjoitella läsnäoloa tai vaikka karkottaa stressiä.

Moni harjoituksista perustuu itselle esitettäviin kysymyksiin, sillä menetelmä nojaa ajatukseen jokaisesta oman elämänsä parhaana asiantuntijana. Muistoista ja vanhoista tunteista voi syntyä myöhemmin uusia ajatuksia ja näkökulmia.

Metsämielen harjoituksissa on rentouttavia, rauhoittavia ja virkistäviä siemenharjoituksia, itsetuntemusta lisääviä taimiharjoituksia ja puuharjoituksia, jotka auttavat vaikeissa elämäntilanteissa. Harjoituksia voi tehdä yksin tai ryhmässä. Tällä hetkellä maassa on myös useita kurssitettuja metsämieliohjaajia. Kiinnostusta on herättänyt menetelmän luonnonläheisyys ja pyrkimys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Harjoituksissa joudut hahmottamaan omia rajoja, tunnistamaan tunteita ja saat parhaassa tapauksessa lisää itseluottamusta, että pystyt ja kykenet.

Sirpalle metsä on ollut aina voimavara. Työ on myös nivoutunut usein tavalla tai toisella luonnon ympärille. Parhaat metsämuistot liittyvät kuitenkin ehdottomasti omien lasten ja myöhemmin lapsienlapsien kanssa luonnon pienten ihmeiden ihmettelyyn. Metsämielen kehittäjä kannustaakin vanhempia viemään lapsia pienestä pitäen metsään ja tekemään siitä koko perheen yhteisen ulkoiluharrastuksen.

Lue seuraavaksi