Miehestä on moneksi

Mattilan miestentalossa ei jauheta ongelmia, sillä hyvinvointi nousee tekemisen kautta.

Iita Kettunen
Julkaistu 27.1.2015
Keskusteluissa vilahtelee suomea, englantia ja jotain ei-eurooppalaista kieltä. Kuva: Laura Vesa

Ovi käy yhtenään Tampereen Laukontorin kupeessa sijaitsevassa Miesten kansalaistalo Mattilassa. Sisään virtaa eri-ikäisiä, -kokoisia ja -näköisiä miehiä. Joku keittelee kahvia, toinen näppäilee sohvalla kitaraa. Sivummalla on pelipöytä, jonka ääressä istuu kolme nuorta miestä. Puheensorina täyttää kodikkaasti sisustetun tilavan huoneen. Välillä puheesta erottaa suomen kieltä, välillä jotain muuta.

Setlementtiyhdistys Naapurin ylläpitämä Miesten kansalaistalo Mattila sai vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän Miehen työ -tunnustuksen. Mattila on avoin tila kaikille miehille. Sinne voi tulla istuksimaan kahvi- tai teekupin ääreen, rupattelemaan muiden kanssa, lukemaan lehtiä, pelaamaan pelejä, heittämään tikkaa tai muuten vain notkumaan.

Mattilassa on avoimet ovet neljänä päivänä viikossa. Lisäksi iltaisin on usein jonkin asian tai tekemisen ympärille kokoontuvia ryhmiä. Mattilan työnjohtajan Jukka Tukian mukaan miehet kertovat itse, mitä haluavat tehdä, ja toiminnassa hyödynnetään usein kävijöiden omia taitoja, sillä paikalla käy monen eri alan osaajia. ATK-pajassa pari nörttiä neuvoo tietokoneen käytössä, yksi opettaa kitaransoiton alkeita, joku opettaa ruoan laiton niksejä, on kieliryhmä ja lautapeliryhmä. Usein Mattilasta lähdetään yhdessä myös pelaamaan biljardia, keilaamaan, katsomaan jääkiekkomatsia, harrastamaan liikuntaa tai eräretkille. Onpa Mattilasta käyty sepän opissakin takomassa puukon teriä. Sanalla sanoen, täällä miehet kohtaavat heille luonnollisten asioiden äärellä.

− Mutta vaikka yhdessä tekeminen on mukavaa ja mahdollistaa uusia elämyksiä ja oppimista, sen tärkein puoli on se, että se on hyvä välinen kohtaamisille, lisää Tukia.

Kaikki erilaisia – ja samanlaisia

Arvi Pihlman on tehnyt Setlementtiyhdistys Naapurin tilauksesta tutkimuksen Mattilan toiminnasta. Pihlmanin mukaan keskeistä Mattilassa on se, että toiminta ei keskity jonkin ongelman, kuten avioeron, alkoholin liikakäytön tai väkivaltaisen käytöksen ympärille, mikä on tavallista miestyössä.

− Mutta toki Mattilassa käyminen voi monen kohdalla helpottaa elämän kriisitilanteissa, sillä täällä saa keskustella vapaasti aiheesta kuin aiheesta, Pihlman lisää.

Mattilan toiminta on rajattu ainoastaan sukupuoleen, ja sitä ajatellaan täällä Pihlmanin mukaan ennen kaikkea positiivisena asiana ja keskeisenä osana kävijöiden identiteettiä.

− Samalla kuitenkin tiedostamme siihen liittyviä stereotyyppisiä asioita, joihin emme halua kannustaa.

Mattilan rikkaus on se, että täällä käy paljon hyvin erilaisia miehiä, joilla on hyvin erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Osa miehistä on suomalaisia, mutta kävijöitä on myös eri puolilta maailmaa, he puhuvat eri kieliä, eikä heitä välttämättä yhdistä juuri mikään.

− Mutta kun nämä miehet tulevat yhteen, siinä alkaa liikkua monenlaisia uusia ajatuksia ja nousta ihan uudenlaisia resursseja, Pihlman sanoo.

Mattilassa keskustellaan paljon eri teemoista, jotka koskettavat miehenä olemista: työstä, rahasta, seksistä, hengellisyydestä, maineesta, kunniasta, parisuhteista, eroista, viinasta. Myös uskonnosta ja politiikasta voidaan puhua, mutta lähinnä yleisellä tasolla. Täällä ei saa propagoida minkään asian puolesta tai vastaan.

Miehiä rohkaistaan mukaan keskusteluun, ja koska kävijöistä on keskimäärin yli puolet maahanmuuttajataustaisia, on itsestään selvää, että myös keskusteluissa huomioidaan moninaisuus.

− Se tulee esiin muun muassa siten, että täällä ei tarvitse pelätä rasismia, Pihlman sanoo.

Tehokasta kielikylpyä

Ahmad Yazdan Kazemi, Shah Hossein ja Argusi Mohammad Waasai ovat keskittyneet shakkipeliin. Keskustelussa vilahtelee suomea, englantia ja jotain ei-eurooppalaista kieltä.

Waasai on Mattilassa ensimmäistä kertaa, ja hän tuli tänne ystävänsä Kazemin houkuttelemana. Waasai on paikasta kovasti innoissaan.

− Sen lisäksi, että saa peliseuraa, tämä on näköjään hyvä paikka oppia suomen kieltä, sillä suomalaiset puhuvat täällä ihan ”normaalia” suomea ja opettavat sitä kärsivällisesti meille, Waasai sanoo.

Kazemi on käynyt Mattilassa jo kymmenkunta kertaa, sillä hän käy täällä pelaamassa shakkia tai pleikkaria. Hän on huomannut, että jos ei puhu lainkaan suomea, on vaikea saada suomalaisia ystäviä. Mutta koska useimmat suomalaiset puhuvat englantia, on Kazemi onneksi päässyt täälläkin keskustelemaan toisten kanssa.

− Me puhumme kaikesta mahdollisesta, ja olen saanut täällä hyviä neuvoja, mitä kaikkea Tampereella voi harrastaa, Kazemi sanoo.

Hossein käy Mattilassa pari kolme kertaa viikossa. Kerran lenkillä ollessaan hän tuli sisään, kun ovessa luki ”Vain miehille”. Hosseinkin on jo saanut Mattilassa uusia kavereita.

− Suomalaisten miesten on vähän vaikea tulla tutustumaan ulkomaalaiseen, mutta kun me menemme kohteliaasti puhumaan heille, he selvästi tykkäävät siitä, Hossein sanoo.

Uimataidottomana soutukilpailuun

Mattilan kävijöistä on Jukka Tukian mukaan 60–70 prosenttia maahanmuuttajataustaisia, mutta toiminta- ja keskusteluryhmissä ovat kantasuomalaiset enemmistönä. Aluksi jotkut suomalaiset tulivat Mattilaan hieman epäröiden, kun näkivät niin paljon maahanmuuttajia, mutta pian he huomasivat, että nämähän ovat ihan samanlaisia miehiä kuin he itsekin.

− Nykyisin kantasuomalaiset haluavat tutustua eri kulttuureista tulevien miesten tarinoihin entistä enemmän, ja se on ollut mielenkiintoista, Tukia sanoo.

Mattilassa uskotaan, että tulipa mies mistä kulttuurista tahansa, hänelle on voimauttavaa tuntea olevansa osa jotakin. Kävijöille tehdyn kyselyn mukaan Mattilasta on ollut hyötyä heidän omassa arjessaan, parisuhteessaan, työelämässään ja lasten kasvatuksessa. Puolet vastaajista kertoi alkaneensa ajatella enemmän myös omaa hyvinvointiaan ja terveyttään.

Viime vuoden syksyllä Mattilassa aloitettiin kuntoryhmän, johon ilmoittautui kymmenen miestä eri kulttuureista. Miehet saivat ilmaiseksi kuntosalikortin, jolla he saivat käydä salilla niin usein kuin halusivat, mutta sillä ehdolla, että sitoutuivat osallistumaan kerran viikossa yhteiseen treeniin. Treenien edetessä porukka otti tavoitteekseen osallistua seuraavana kesänä jokavuotiseen Tampereella järjestettävään Pirkan soutuun kirkkoveneiden sarjassa, jossa soutumatkan pituus on 35 kilometriä. Tavoite tuntui pähkähullulta, koska porukassa oli miehiä, jotka eivät olleet koskaan ennen soutaneet ja olipa joukossa muutama uimataidotonkin.

Yhteistyökumppaneiksi saatiin Tampereen ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoita. He antoivat ravintoneuvontaa ja ohjeita terveelliseen liikkumiseen ja heidän kanssaan saatiin keskustella muistakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Soutukilpailusta selvittiin kunnialla ja hengissä.

− Miehet saivat tästä hyvän kokemuksen pyrkiä johonkin tavoitteeseen yhtenä joukkueena. Soutukisaan valmistautuminen oli osa miesten suurta seikkailua ja lisäsi kaikkien osallistujien terveyttä ja hyvinvointia, Jukka Tukia sanoo.

http://www.mattilanmiehet.fi/

Lue seuraavaksi