Siirry sisältöön

Kaikilla on joskus mieli maassa

Arkikielessä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että useimmiten pitää itsestään, arvostaa itseään ja hyväksyy oman keskeneräisyytensä. Kun elämän perusarki muuttuu esimerkiksi sairastumisen, työttömyyden tai vaikka koronan takia, voi mielen hyvinvointi joutua koetukselle.

Anne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, Mindfulness-ohjaaja.
Julkaistu 20.10.2020
Omista ajatuksista ja mielenlaadusta on hyvä keskustella jonkun läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Mieli on helposti maassa, kun iso muutostilanne elämässä ajaa voimavaramme ja sopeutumiskykymme äärirajoille. Samoin voi käydä, kun läheisemme sairastuu tai jokin muu suuri muutos kohtaa perhettä.

Hyväksy se, että aina et voi hyvin ja mieli on maassa

Sairastuminen tai huoli terveydestä on aina suuri stressitekijä, joka haastaa mielen hyvinvointia ja ravistelee perusteita.Vaatii rohkeutta myöntää itselleen, että mieli on maassa. Sen hyväksyminen voi olla vaikeaa. Jos esimerkiksi lääkäri tai joku läheinen kysyy sinulta, oletko alakuloinen tai masentunut, herkästi vastustamme ajatusta. Enhän minä ole.

Mutta on kuitenkin hyvä pysähtyä tutkailemaan omaa mieltään ja mielen hyvinvointia, jos elämässä on suuria stressitekijöitä, kuten sairastuminen, työttömyys, ero tai muu uusi elämäntilanne. Omista ajatuksista ja mielenlaadusta on hyvä keskustella jonkun läheisen tai ammattilaisen kanssa. On hyvin luonnollista olla hämmentynyt, alakuloinen ja masentunut, kun elämän perusasiat järkkyvät. Sen myöntäminen vaatii rohkeutta.

On normaalia kokea haasteita psyykkisessä hyvinvoinnissa

Joskus on vaikea arvioida itse tai läheisen puolesta, onko pitkään jatkunut alakuloisuus normaalia ja esimerkiksi sairastumiseen liittyvää. Vai onko kyse masennuksesta.

Keskeisiä masennuksen oireita ovat pitkään jatkunut alakuloinen mieliala sekä kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa, tyytyväisyyttä tai iloa. Masentuneen ihmisen kyky huolehtia tavallisista arkiaskareista huononee, hän saattaa olla jaksamaton ja laiminlyödä esimerkiksi hygieniaansa. Asiaa kannattaa pohtia ammattilaisen tai jonkun läheisen kanssa.

 
 

Mitä voi itse tehdä mielenhyvinvoinnin eteen?

Jos tunnistaa olevansa jatkuvasti ärtynyt tai alakuloinen, voi kokeilla tehdä pieniä muutoksia.
Keventää elämää ja velvollisuuksia siitä mistä voi. Ja yrittää vähentää stressaavia asioita.

Huolehdi myös näistä:

  • Pidä yhteyttä ihmisiin ja ota vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki.
  • Puhu huolistasi. Vaikenemalla puhumisenkynnys kasvaa ja asiat usein kasvavat omassa mielessä.
  • Pyri eroon murehtimisesta – huolien vatvomisen sijaan etsi konkreettisia ratkaisuja ja vastauksia tilanteeseen.
  • Tunnista asiat, joihin voit vaikuttaa, ja yritä hyväksyä ne asiat, joihin et voi vaikuttaa.
  • Liiku itseäsi kuunnellen. Luonnossa liikkuminen hoitaa erityisesti mieltä.
  • Syö terveellisesti ja säännöllisesti.
  • Huolehdi riittävästä levosta ja unesta.
  • Älä turruta huoliajatuksia päihteiden avulla. Pitkällä aikavälillä päihteiden käyttö altistaa voimakkaammalle stressille ja heikentää unen laatua.
  • Tarkastele sisäistä puhettasi ja mieti, voitko suhtautua itseesi lempeämmin.

Lääkärin tai hoitajan luona

Tuntuuko tutulta? Menet lääkärin tai hoitajan vastaanotolle ja pää tyhjentyy ajatuksista. Et muistakaan, mitä piti sanoa tai kysyä.

Lääkärin tai hoitajan vastaanotolle on hyvä valmistautua ja kirjoittaa vaikka paperille asiat, jotka mieltä askarruttavat. Valmistautuminen auttaa myös siinä, että on helpompi pysyä todenmukaisessa kertomuksessa, eikä vähätellä tai liioitella vaivoja. Vaikka mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista on vaikea puhua, se kannattaa. Sano rohkeasti, jos mieli on täynnä huoliajatuksia tai alakuloa.

 

Asiat järjestyvät, vaikka välillä on mieli maassa

Haasteet ja pitkäaikainen stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään. Ne ovat asioita, joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa monenlaisilla keinoilla, ja apua on tarjolla. Häpeä on turhaa, koska jokaisen ihminen kokee vastaavia asioita jossakin vaiheessa elämäänsä ja tukea on saatavissa.

Kokeile olisiko näistä apua:

  • Hemmottele itseäsi; kata kauniisti, osta lempiruokaasi, mene hierojalle tai kampaajalle. Arvosta itseäsi kuin rakasta ystävää.
  • Neulo tai tee käsillä jotakin, käsityöt rentouttavat monia ja aikaansaamisen tunne palkitsee mieltä.
  • Nauti lemmikin seurasta. Lemmikit tuovat iloa, seuraa ja läheisyyttä.
  • Syvenny kirjaan tai taiteeseen. Etäisyyttä omiin ajatuksiin voi saada kirjan, äänikirjan tai esimerkiksi musiikin avulla.
  • Mindfulness-harjoitukset. Kokeile kuunnella esimerkiksi Myötätuntoa ja lempeyttä itselle -harjoitus Sydänliiton YouTube-kanavalta.

Tutustu myös muuhun sydan.fin mindfulness-sisältöön.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset