Mitä Turussa tapahtui vuonna 1827?
Turun palosta kertovan romaanin keskiössä on Suomen vanhan pääkaupungin ohella piikatytön kunnia, paikallinen ja kansainvälinen politiikka.
Suomen Da Vinci -koodiksikin mainittu 1827 taipuu moneksi. Onhan Mike Pohjolan Turun palosta kertova tarina monitasoisen jännityskertomuksen ohella tietenkin historiallinen romaani, mutta sitä voi lukea myös mm. rakkauskertomuksena.
Jokainen turkulainen tietää, että Turussa ajanlasku kulkee ennen ja jälkeen Turun palon. Pohjolan kuvauksessa vuoden 1827 tapahtumat ohjaavat historian kulkua tavalla, jolla on vaikutusta meidän päiviimme saakka.
Historian harrastajille tarjotaan sekä mahdollisia että vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja. Millaisessa maassa eläisimmekään, jos tapahtumat olisivat edenneet 190 vuotta sitten hieman eri suuntaan?
Paloiko Turku, vai poltettiinko kaupunki? Oliko sytyttäjä piikatyttö, voiko taustalla olla vallankumouksellista vehkeilyä tai peräti Venäjän valtapolitiikkaa? Ja mikä on Turun palon tapahtumien merkitys tälle päivälle? Pohjola pistää miettimään.
Vetävä kerronta pitää otteessaan, lukee tarinaa mistä viitekehyksestä tahansa. Pohjolan roolipelitaustan ja huolellisen pohjatyön ansiosta 1800-luvun alun Turun kuvaus on elävää ja uskottavaa. Oli monen sattuman summa, että Suomen suurin ja kansainvälisin kaupunki paloi niin totaalisesti, että lähes koko kaupungin väestö, 11 000 asukasta, menetti yhdessä yössä kotinsa ja omaisuutensa.
Mike Pohjola, 1827. Gummerus 2016.