Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Musiikki on vahva lääke

Musiikkiterapeutti, FM Eila-Sisko Helisma on työssään nähnyt musiikin voiman. Hän muistuttaa, että laulaminen sopii erityisesti dementian alkuvaiheessa osaksi hoitoa.

29.10.2018
·
Anna-Maija Järvi-Herlevi
·
Eila-Sisko Helisma. Kuva Hannu Jukola

Päivittäinen musiikin kuuntelu parantaa kognitiivisia taitoja aivoinfarktin jälkeen. Musiikkia harrastavien lasten keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys kehittyvät, joten oppimistulokset koulussa ovat hyviä.

Musiikin käyttö itsehoitona on hiipinyt huomaamatta monen rutiineihin: lenkkeilijät, kuntosalilla punnertajat tai pyöräilijät siivittävät menoaan kuuntelemalla lempimusiikkiaan. Musiikki helpottaa siirtymistä työhön tai töistä.

Varsinainen musiikkiterapia on kuitenkin ammattilaisen alaa.

– Musiikki toimii ihmisen aivoille kuin lääke. Pitkää muistaa, että jokainen ihminen on yksilö. Siksi musiikin hoitokäytössä olennaisinta on yksilöllinen vaihtelu – ja sen vuoksi musiikkiterapiassa tarvitaan ammattilaista, perustelee Eila-Sisko Helisma.

Syvälle primitiivisiin kerroksiin

KELA korvaa musiikkiterapian lääkärin lähetteen perusteella, mutta itsemaksavana vastaanotolle voi mennä kuka tahansa.

– Musiikkiterapiaa käytetään muun muassa vammojen kuntoutuksessa. Sitä käytetään varsinkin lapsilla ja heillä, joilla ei ole taitoa käsitellä asioita kielellisesti. Musiikki pääsee syvälle ihmisen primitiivisiin kerroksiin; järki ei välttämättä kerro, miksi ihminen kokee, että tietty musiikki saa hänet sykkimään.

– Musiikilla ei ole pelkästään biologisia ja kemiallisia, vaan myös psyykkisiä vaikutuksia. Se voi rauhoittaa, virkistää, rentouttaa, innostaa toimimaan. Sillä on jopa metafyysinen ulottuvuus, mitä se sitten itse kullekin merkitsee, jonka voi kokea vaikka jumalanpalvelusmusiikin tai rukouslaulujen kautta.

– Musiikkiterapiaan kuuluvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa voi syntyä jotakin uutta. Siihen sisältyy uskallus olla toisen lähellä, lupa koskettaa esimerkiksi musiikin innoittamassa tanssissa. Aivot löytävät uusille radoille.

Kokeilu vailla haittavaikutuksia

Helisma on täysverinen muusikko, joten hän sekä laulaa että soittaa, kuten monet kollegansa. Vankan musiikkikoulutustaustan ansiosta terapeutit voivat tarjota asiakkaalle tai potilaalle vaihtoehtoja, joista hän ei edes tiedä.

– Vuorovaikutuksessa terapeutti selvittää, mikä on tälle ihmiselle tarpeen. Päin vaistoin kuin lääkekokeiluista usein, musiikkikokeiluista ei tule haittavaikutuksia.

Etenkin vakavan masennuksen hoidossa musiikki on turvallinen ja tuloksellinen, joskin lääkitystä ehkä hitaammin tehoava keino. Koska se vaikuttaa voimallisesti, Helisma muistuttaa, että psyykkisesti hauraassa tilassa olevan henkilön pitää ehdottomasti varmistaa, että musiikkiterapiaryhmiä vetävät henkilöt ovat ammattilaisia.

Lue seuraavaksi