Siirry sisältöön

Myötätunto on paras ystävä itselleni

Millaista keskustelua pääsi sisällä käydään? Asuuko mielessäsi kriitikko, arvostelija vai elämän ihmettelijä? Sisäinen puhe voi olla myös lempeää, itsemyötätuntoista.

Anne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, Mindfulness-ohjaaja.
Julkaistu 22.1.2020
Päivitetty 11.8.2020
Kuvitus: Maija Ukko

Myötätunto edellyttää, että välitämme. Tunnemme yleensä myötätuntoa nähdessämme, että rakas ystävä tai läheinen kärsii. Haluamme tukea, lohduttaa tai auttaa häntä jollakin tavoin. Itseämme sen sijaan saatamme vaikeinakin hetkinä kohdella ja puhutella ankarasti.

Soimaamme, arvostelemme, piiskaamme itseämme mielessämme, joskus ääneenkin: pitäisi pystyä enemmän ja paremmin. Jokaisessa on piirteitä, joista emme itsessämme pidä. Jotakin mikä aiheuttaa häpeää, epävarmuutta tai riittämättömyyttä. Itsekritiikki on inhimillistä, mutta se ei lisää hyvinvointia, vaan saattaa liiallisena jopa sairastuttaa.

Itsemyötätunto on ystävällistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen, oman keskeneräisyyden hyväksymistä ja oman sisäisen minän rakastamista.

Itsemyötätunto on taito, jota voi oppia

Itsekriittisyyttä pidetään toisinaan jopa polkuna menestykseen. Se saa tavoittelemaan aina parempaa ja tekemään enemmän. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa muuta. Itsekriittisyyden on havaittu mm. lisäävän ahdistusta ja masennusta ja pidentävän stressireaktioista palautumista.

Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätuntotaidot auttavat katkaisemaan stressin kierteen, vähentämään perfektionismia, epäonnistumisen pelkoa ja myös kehohäpeää. Itsemyötätunnon taidoilla voimme pitää parempaa huolta itsestämme ja lisätä elämänlaatua.

Itsemyötätuntotaitoja voi opetella ja vahvistaa esimerkiksi mindfulness- eli läsnäoloharjoituksilla, voimasanoilla, omien vahvuuksien tunnistamisella ja kiitollisuustehtävillä.

Läsnäolo tässä hetkessä

Hyvä olo hukkuu helposti siihen, että annamme jonkun menneen asian tai tulevan tapahtuman häiritä oloamme: ajatuksille, jotka vievät pois tästä hetkestä, joille emme kuitenkaan yleensä voi mitään.

Murehtiminen on inhimillistä, mutta se ei lisää hyvinvointia. Kun tulee tietoiseksi siitä, että pyörittää päässään samoja murheita tai ajatusketjuja, voi alkaa harjoitella ajatusten muuttamista.

Sisäisessä puheessa voi sanoa itselleen: ”Päästän irti näistä murheajatuksista ja suuntaan huomioni tähän hetkeen”. Läsnäolon harjoitteleminen on helppo taito oppia äänitteiden ja erilaisten harjoitusten avulla. Olemme sen osanneet lapsena ja sen voi oppia takaisin.

“Yksi itsemyötätunnon hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta itsemyötätunnon hetkeä voivat muuttaa elämäsi.”

– Chris Germer, myötätuntoisen psykologian asiantuntija

Lue myös Stina Fågelin artikkeli Mielen lämpöä sydämesi hyväksi

Tutustu tietoisen läsnäolon harjoitukseen, jonka avulla voi rentoutua ja lisätä myötätuntoa omaa kehoa kohtaan. Harjoitus kestää 15 minuuttia. Mindfulness-harjoitukset ovat huomion suuntaamisharjoituksia, joissa tietoisesti kiinnitetään huomio oman kehon tuntemuksiin ja tämän läsnäolevan hetken hyväksymiseen sekä arvostamiseen.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset