Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Vertaistuki / OLKA-tukihenkilö on sairaalassa potilaan rinnalla

OLKA-tukihenkilö on sairaalassa potilaan rinnalla

OLKA-potilastukipisteen avajaisia vietettiin marraskuun lopulla Seinäjoella.

Outi Rantala
Julkaistu 7.3.2018
Päivitetty 9.5.2019
Päivi Ritola ja Tarja Kulmala.

Seinäjoen keskussairaalaan on perustettu OLKA-potilastukipiste. Vastaavia on Suomessa jo muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Nimen Seinäjoen tukipiste sai HUS:n OLKA-mallin mukaan.

– Kyseessä on sairaalan ja kolmannen sektorin yhteinen koordinoitu toimintamuoto, johon sitoutuneet vapaaehtoiset saavat koulutuksen. Heillä on myös vaitiolovelvollisuus, projektipäällikkö Tarja Kulmala kuvailee.

Tukena ja kuuntelijana

Vapaaehtoinen OLKA-tukihenkilö kohtaa, kuuntelee ja keskustelee ihmisten kanssa sairaalassa. Hoitajat voivat osastolla kertoa potilailleen tukipisteestä, josta halutessaan saa keskusteluapua.

– Vapaaehtoiset tulevat tarvittaessa osastoille tapaamaan potilaita tai heidän luonaan voi käydä sairaalan aulassa sijaitsevassa pisteessä.

Vapaaehtoinen antaa paitsi keskusteluapua sairastuneelle ja omaisille, auttaa myös löytämään tietoa esimerkiksi potilasjärjestöjen tarjoamista palveluista tai vain opastaa oikeaan paikkaan sairaalassa.

Vapaaehtoisille järjestetään jatkokoulutusta, virkistystoimintaa ja tarvittaessa työnohjausta.

Innokas joukko lähtökuopissa

OLKA-toiminnasta kiinnostuneille järjestetään valmennus, johon osallistuminen ei vielä sido mihinkään. Valmennuksen jälkeen vapaaehtoiseksi ilmoittautuvat haastatellaan. Haastattelussa arvioidaan, soveltuuko tehtävä henkilölle ja käydään läpi vapaaehtoisen omia toiveita tehtävistä ja siitä, minkä verran vuoroja jaksaa tehdä.

– On tärkeää, että vapaaehtoistyötä voi tehdä omien voimien ja aikataulujen mukaan, Kulmala korostaa.

Tukihenkilöiksi on tähän mennessä valmennettu kolmisenkymmentä naista ja miestä, joista osa on tullut mukaan potilasjärjestöjen kautta.

– Mukana on myös monta vapaaehtoista, joilla ei ennestään ole kontaktia järjestöihin. On esimerkiksi eläkkeelle jääneitä hoitajia, jotka kokevat voivansa auttaa nyt tällaisessa toiminnassa.

Kulmala on aiemminkin työskennellyt erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja tehnyt töitä pitkään muun muassa vanhuspalveluihin liittyvissä tehtävissä.

Kynnys pidetään matalana

Kulmalan työparina on projektityöntekijä Päivi Ritola, joka vastaa OLKA-tukipisteen toiminnasta paikan päällä Seinäjoen keskussairaalassa. Hänellä on pitkä kokemus julkisen sektorin työstä niin terveydenhoitajana kuin terveydenedistämisen kehittämistyössä.

– OLKA-piste on matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja se tukee myös sairaalahenkilökunnan työtä. Toimimme Seinäjoen keskussairaalan organisaatiossa osana johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen hallintoa. Myös alan oppilaitokset osallistuvat toimintaan.

Hanketta hallinnoi Seinäjoen järjestötalossa toimiva Yhteisöjen yhdistys, jossa on jäseninä yli kuusikymmentä sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Sydänyhteisö mukana

Seinäjoen sydänyhdistyksen kautta toiminnasta sai tiedon Arja Koski.

– Halusin mukaan, koska tässä saa auttaa ihmisiä ihan käytännön asioissa, vaikka opastaa röntgeniin. Ihmiset voivat olla vähän hukassa, jos eivät ole usein sairaalassa käyneet.

Koski on osa-aikatyössä vanhustenhoidossa, joten häneltä liikenee aikaa vapaaehtoistyölle.

– Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Moni on aika yksin sairautensa kanssa. Osastolla he saavat hoitohenkilökunnalta tietoa sairaudesta ja sen hoidosta, me taas annamme muuta tukea ja apua.

Etelä-Pohjanmaan sydänpiirin toiminnanjohtaja Heidi Karjanlahti on iloinen siitä, että vertaistuki ja järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet tuodaan ihmisten ulottuville systemaattisesti jo sairaalassa.

– Sairaalavapaaehtoistoiminta tuo muillekin sydänyhteisön jäsenille kuin koulutetuille vertaistukihenkilöille mahdollisuuden erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. On tärkeää tietää, että vapaaehtoisen ei tarvitse olla koulutukseltaan sairaanhoitaja, vaikka toiminta tapahtuukin sairaalan tiloissa.

Sydänpiirillä on useita kymmeniä koulutettuja vertaistukihenkilöitä, joiden luo potilastukipiste voi sairastuneen ohjata.

– Potilastukipiste on meille yksi uusi ja tärkeä kanava tavoittaa ihmisiä. Toiminta edistää hienosti myös verkostoitumista.

Vuosien haave toteutui

Seinäjoella potilastukipisteen tarve havaittiin jo parikymmentä vuotta sitten.

– Katselin keskussairaalan aulassa olevaa tyhjää tilaa ja mietin, että täällä järjestöjen pitäisi olla kertomassa toiminnastaan, Seinäjoen järjestötalon toiminnanjohtaja Riitta Vatanen muistelee.

Yhteisöjen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtajakin, ministeri Paula Risikko, innostui asiasta ja he yrittivät viedä asiaa eteenpäin, mutta vielä ei aika ollut otollinen.

Vuonna 2015 Yhteisöjen yhdistyksen varapuheenjohtajan Tarja Tenkulan ehdotuksesta Järjestötalon henkilökunta lähti tutustumaan HUS:n OLKA-potilastukipistemalliin.

– Siitä saimme virikkeen hakea samanlaista potilastukipistettä Seinäjoen sairaalaan. Sairaalan johto on ollut heti täysillä mukana ja teimme aiesopimuksen, joka liitettiin hankehakemukseen. Uusia potilastukipisteitä perustetaan varmasti muuallekin Suomeen, Vatanen uskoo.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi