Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Pitääkö superbakteereista huolestua?

Sadalla tuhannella suomalaisella on elimistössään antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri. Useimmilla se on tuontitavaraa.

10.7.2018
·
Virve Järvinen
·
Kuva: Tiina Eloranta

Kun lääkeaineelle aiemmin herkkä bakteeri muuntuu sille vastustuskykyiseksi, puhutaan hankitusta resistenssistä. Resistentit bakteerit pitkittävät, vaikeuttavat ja estävät joidenkin sairauksien hoitoa. Muutaman vuosikymmenen päästä nämä superbakteereiksi kutsutut bakteerit saattavat tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä.

– Resistenssien bakteerien määrä on suurin siellä, missä antibiootteja käytetään eniten. Suomessa tiettyjen superbakteerien resistenssi on pitkälti ulkomaista tuontitavaraa, kertoo johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektioiden torjunta ja rokotukset -osastolta.

Lähes joka toinen Kaakkois-Aasiassa matkaillut suomalainen kantaa elimistössään resistenttiä bakteeria, Intiasta palanneista noin kaksi kolmesta.

– Kantajuus ei tarkoita sitä, että ihminen sairastuu. Kahdella kolmesta bakteeri häviää elimistöstä kolmessa kuukaudessa, ja vuoden päästä enää yksi kymmenestä on kantaja.

Tarkkana matkalla

MRSA- ja ESBL-bakteerit ovat yleisimmät, Suomessa infektioita aiheuttaneet superbakteerit. MRSA saa aikaan esimerkiksi ihoinfektioita ja verenmyrkytyksiä, EBSL virtsatieinfektioita. MRSA aiheuttaa ongelmia erityisesti sairaalaoloissa ja hoitolaitoksissa.

– Sairaalahoitoon joutuminen varsinkin Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa lisää huomattavasti vaaraa saada resistentti bakteeri.

Superbakteerin mahdollisuus on hyvä pitää mielessä, kun liikkuu heikon hygieniatason maissa. Useimmiten superbakteeri tulee elimistöön suoliston kautta, eli ruuan ja juoman mukana, joten matkailija torjuu superbakteereja samoilla keinoilla kuin turistiripulia. Hyvä käsi- ja vessahygienia ja tarkkuus syömisten ja juomisten kanssa on järkevää.

– Jos ripuli varotoimista huolimatta iskee, se tulisi hoitaa ilman antibiootteja. Ne kasvattavat resistentin bakteerin saamisen todennäköisyyttä. Lääkärin määräämät antibiootit tulee kuitenkin ottaa ohjeen mukaan.

Kantajuus kannattaa pitää mielessä ja pestä käsiä ahkerasti kotimaahan paluun jälkeenkin.

Ruoka on riski

Resistentin bakteerin saaminen ruoasta onnistuu myös Suomessa.

– Tuotantoeläimille syötetyillä antibiooteilla on yhteyttä ihmiselle resistenttien bakteerien lisääntymiseen. Suurin riski saada resistentti bakteeri on siipikarjan lihassa.

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa eläimiä lääkitään antibiooteilla hyvin vähän, ja siten kotimaisen lihan syönti on turvallista.

– En antaisi raakaa, ulkomaista lihaa myöskään lemmikille. Kypsentäminen tuhoaa bakteerit, pakastaminen ei, ja raa´asta lihasta bakteerit voivat siirtyä lemmikin välityksellä ihmiseen, esimerkiksi jos koira tai kissa nuolee ihmisen rikkoutunutta ihoa.

Kotimaisuus kannattaa myös kaupan hevi-osastolla. Periaatteessa resistentin bakteerin voi saada esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä, jos niitä on kasteltu ulostetta sisältävällä vedellä.

– Vesipesu ei bakteereihin tehoa. Miettisin itse kahdesti, söisinkö sellaisia ulkomaisia vihanneksia ja hedelmiä, joita ei kypsennetä tai kuorita.

Avoimena sairaalassa

Kaikki EBSL- tai MRSA-bakteerit eivät aiheuta vakavaa tautia. Tilanne muuttuu, jos ihmisellä on elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttava sairaus: immuunipuutteiselle resistentit bakteerit voivat aiheuttaa vakavia infektioita, koska infektion hoito antibiooteilla on vaikeampaa.

Resistenttejä bakteereita ei seulota. Niitä aletaan tutkia vasta, kun ihminen joutuu sairaalahoitoon, tauti ei tahdo parantua ja selviää, että potilas on hiljattain ollut ulkomailla.

– Sairaalaympäristössä superbakteerin kantaja voi tietämättään levittää bakteeria. Jos joutuu kotimaassa sairaalahoitoon ja on hiljattain ollut ulkomailla, asiasta pitää sanoa. Resistenttibakteeri löytyy bakteeriviljelyllä.

Antibiootteja tarpeeseen

Superbakteereita torjutaan välttämällä varmuuden vuoksi määrättyjä antibioottikuureja. Mitä enemmän ihminen syö antibiootteja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänen suolistoonsa tulee resistenttejä bakteereja.

– Suomessa antibioottien käyttö on laskenut koko 2000-luvun, ja meillä niitä käytetään maltillisesti. Parantunut tietoisuus antibioottien haitoista ja nopea mikrobiologinen diagnostiikka auttavat välttämään turhia antibiootteja.

Pitkät antibioottikuurit saattavat lisätä resistenssiä. Toisaalta lyhytkin kuuri muokkaa suoliston mikrobistoa.

– Antibioottikuurien sopivasta pituudesta keskustellaan. Tulevaisuudessa, tiedon lisääntyessä, ne osataan toteuttaa nykyistä paremmin yksilöllisesti kullekin potilaalle.

Lue seuraavaksi

E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli
S
Kohonnut verenpaine
Lue artikkeli
S
Sydänlihaksen ja läppien tulehdukset
18.3.2018

Kun kaikki muuttui

Lue artikkeli