Olen sairastanut sepelvaltimotautia 14v. Pallolaajennus tehty vuonna 2004 KYS. Hyvällä hoidolla ja lääkityksellä sepelvaltimoiden tilanne hyvä. Viimeisin angiografia 6/18Tays. Saan kuitenkin suht. usein angina pectoris -tyyppisiä kohtauksia, johon nitrosuihke auttaa. Tulevat usein yöllä, jos päivällä ollut enemmän rasitusta. Epäilty kivun syitä muualta. Kipu on kuitenkin selkeästi angina pectoriksen kaltainen. Hämäävää, kun sepelvaltimot on auki.
Luin angiovaskulaariangiinasta saamastani oppaasta? Millä hoidetaan? Voiko itse tehdä jotain? Nykyinen lääkitys on Bisoprolol 5 mgx1, Ormox10x2, Primaspan 100mg, Rosuvastatin 20mg×1. Rasvat, sokerit kunnossa. Olen todella turhautunut tutkimuksiin, joiden lopputulemana kalliit tutkimukset ja syytä ei löydy tai tunnisteta. Olisin kiitollinen lisätiedosta. Olen itse hoitajana ollut mukana Tulppa-ryhmissä ja sydäntyössä. Kaipaisin nyt apua itse. Hoitava kardiologini jäi Savoon 5 v. sitten Pirkanmaalle muuton myötä. Täällä on vielä ”oma” hakusessa. Odotan kovin vastausta! Kiitos!
31/05/2018
Oikeaa tietoa vailla
Vastaus
Levossa tulevat, sydänperäisiksi tyypiltänsä sopivat rintakivut saattavat johtua sepelvaltimoiden spasmitaipumuksesta. Asiasta on käytetty nimitystä ”Prinzmetalin angina” tai ”vasospastinen angina”. Nykyisin englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termiä ”coronary artery spasm” eli ”CAS”. Spasmi tarkoittaa suomeksi epätarkoituksenmukaista supistelua. CAS tarkoittaa siis sepelvaltimon supistelutaipumusta, jolloin sydänlihaksen verenkierto voi paikallisesti hetkellisesti häiriintyä verisuonen supistelun, ei niinkään pysyvän ahtauman vuoksi.
On hienoa, että sepelvaltimot on kuvauksissa todettu avoimiksi. Toisaalta tieto siitä, ettei oireistoa voi saada pois millään toimenpiteellä, saattaa tuntua ahdistavalta. Spasmitaipumusta voidaan yrittää hoitaa lääkkeillä, joita ovat pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiumestäjät. Kysyjällä on jo käytössä lääke ensin mainitusta ryhmästä (Ormox). Kalsiumestäjää kannattaisi vielä kokeilla. Beetasalpaaja (bisoprololi) saattaa olla tällaisessa tilanteessa jopa haitallinen. Lääkevalintaa kannattaa siis vielä pohtia. Muutoin ravitsemus- tai liikuntatottumuksia muuttamalla tilanteeseen ei valitettavasti voi juurikaan vaikuttaa. Tupakoimattomuus lienee itsestäänselvyys.
07/06/2018
Anna-Mari Hekkala