Siirry sisältöön

Raskaan sarjan asiantuntija

Vuorineuvos Matti Kavetvuo on tyytyväinen sydänhoidon edistysaskeliin, joita on saatu aikaan Sydäntutkimussäätiön rahoituksella. Hän on toiminut säätiön luottamushenkilönä liki 20 vuotta.

Riitta Katko
Julkaistu 5.1.2018
Päivitetty 14.2.2020
Kuva: Sydänliitto

Sairaalamaailma tuli Matti Kavetvuolle tutuksi jo pikkupoikana Heinolan Reumasäätiön yhteisössä. Hänen isänsä professori Veikko Laine oli Reumasäätiön sairaalan pitkäaikainen johtaja.

– Kiinnostus lääketieteeseen tuli isältäni ja on säilynyt työssäni alaan liittyvissä yrityksissä ja luottamustoimina alan säätiöissä. Veljeni Pekka Laine on myös innokas säätiömies, Matti Kavetvuo sanoo.

Matti Kavetvuo on ollut liike-elämän tuntijana ja hallitusammattilaisena kysytty luottamushenkilö yli kymmenessä säätiössä. Näitä ovat sydäntyön lisäksi muun muassa silmätutkimuksen, ortopedian ja traumatologian, ravitsemus- ja eläinlääkintäalan säätiöt. Sydäntutkimussäätiön työaluetta hän pitää oman työkaarensa kannalta keskeisenä.

Sydänmaailman tieteentekijöihin Kavetvuo tutustui Lääketieteen Säätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa, joissa hän oli mukana kolme kautta. Sydäntutkimussäätiöön Kavetvuo tuli vuorineuvos Gustav von Hertzenin esityksestä tämän jäädessä pois puheenjohtajan paikalta.

Varatuomari Lauri Koivusalosta tuli Sydäntutkimussäätiön uusi puheenjohtaja ja Kavetvuosta ja professori Markku S. Niemisestä varapuheenjohtajat.

– Me ja lisäksi Eero Pilkama muodostimme pitkään Sydäntutkimussäätiön työvaliokunnan.

Tieteen rooli on viehko

Säätiöiden luottamustehtäviin lähdetään Kavetvuon mukaan muista syistä kuin omaa työpanosta hinnoitellen. Säätiömaailman päätöksenteossa saa olla mukana mukavassa seurassa ja kiintoisissa verkostoissa.

– Tieteen rooli on aika viehko, saamme kuulla uusimmat tutkimustulokset apurahoja saaneiden tutkijat raporteista. Yritysten hallitustyöskentelyyni säätiöt ovat tuoneet kivan ulottuvuuden. Eläkkeellä ollessani on kokousten jälkeen ollut aikaa jäädä juttelemaan ja kuunnella esitelmiä.

Sydänasioiden seuranta kuului vahvasti 1980-luvulla Matti Kavetvuon Orionin toimitusjohtajan työhön. Alan lääkkeet olivat siellä tärkeä alue. Valion toimitusjohtajan työssä 1990-luvulla mielenkiinnon kohteena olivat ravitsemuksen terveysvaikutukset.

Kavetvuon mukaan 1980-luvulla tapahtui paljon hienoja sydänhoidon läpimurtoja sekä lääkehoidon että toimenpide- ja laitehoidon piirissä. Silloin alkoivat pallolaajennukset. Ohitusleikkaukset, rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan hoito sekä verenpaine- ja kolesterolilääkitykset kehittyivät. Huomiota saivat Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti ja Tatu Miettisen kolesterolitutkimukset. Sydäntutkimussäätiön rahoitus mahdollisti monia uudistuksia, joita oli kiintoisa seurata.

Kavetvuon aloittaessa säätiön hallitukseen kuului yli 20 jäsentä, puolet liike-elämän edustajia ja puolet sydänspesialisteja. Hallitus on sittemmin pienentynyt. Yritysten lahjoituksia ei enää saada entiseen tapaan ja muut lahjoitukset, kuten testamentit, ovat nyt tärkeitä.

– Ihmisten varallisuus on lisääntynyt merkittävästi ja monelle sydänasia tulee omakohtaisesti lähelle, Kavetvuo toteaa muutoksesta.

Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu sijoitustoiminnan lisäksi testamenttien valvontaa, tiedotustoimintaa ja juoksevia asioita. Valiokunta kokoontuu kymmenen kertaa vuodessa, hallitus kaksi kertaa ja lisäksi hallitus pitää myös kesäseminaarin. Tieteellinen asiantuntijavaliokunta tekee apurahojen jakoesityksen. Päätöskeskusteluissa punnitaan rahoitettavia kohteita, jotta rahoilla saadaan aikaan eniten hyötyä.

Tavoitteena kasvattaa jakoa

Säätiön sijoitusvarallisuus on vuodesta 1970 kasvanut viisitoistatuhatkertaiseksi. Varallisuuden markkina-arvo oli 75 miljoonaa euroa vuoden 2016 tilinpäätöksessä.

Säätiön sijoituspolitiikka määrittää sijoitustyön raamit. Siinä on keskitytty lähinnä kotimaisiin kohteisiin, koska päättäjät ovat tunteneet näitä kohteita ulkomaisia paremmin.

– Sijoituksissa on ollut hyviä vaiheita ja myös epäonnistumisia. Strategia on pitkään ollut riskisuuntautunut. Säätiöt ovat oma lajinsa, niissä sijoituksen aikaperspektiivi on täältä ikuisuuteen.

Säätiön rahastojen sijoitus- ja korkotuotto on lähes kokonaan jaettu apurahoina ja palkintoina, tänä vuonna yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa pottia kolmeen miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Asetettu tavoite on Kavetvuon mukaan kovin haasteellinen ja vaatii työtä.

Tutkimuksen tunnettuuden lisäämiseksi säätiö perusti mm. SydänAkatemian, jonka kautta se tukee useamman vuoden hankkeita. Sydänyhteisöjen työnjaossa Sydänliitto toteuttaa yleisöön suuntautuvat aktiviteetit ja säätiö rahoittaa tieteellistä perustutkimusta.

– Sydänpuolella on useita tahoja, jotka tarvitsevat julkisuutta. Siksi tarvitaan tasapainoilua siitä, miten esiinnytään.

Säätiö voi myöntää tutkimusrahaa vain noin kolmasosalle hakijoista runsaan hakemusmäärän takia. Säätiön rahoitus sydäntutkimukseen on kuitenkin keskeinen, kun julkisen puolen rahoitus on tiukalla.

– Olen ollut monen lääketieteen alan säätiöissä ja näen, että sydänpuolella on muihin aloihin verrattuna hyvät mahdollisuudet tukea tutkimusta ja kehitystä.

Isän kiinnostus tarttui

Matti Kavetvuo muutti perheensä mukana yksivuotiaana Heinolaan, jossa Veikko Laine aloitti työnsä Reumaparantolassa. Isä oli perustamassa 1950-luvulla Reumasäätiön sairaalaa ja nosti Kauko Vainion kanssa suomalaisen reuman hoitomallin kansainväliseen maineeseen uusin hoitotavoin.

Sairaalamiljöön perheissä oli paljon lapsia ja Laineen lapset saivat paljon kavereita myös lapsipotilaista.

– Elimme sairaalayhteisössä, jossa oli paljon harrastuksia ja toimintaa kuten Kauko Vainion johtamat luontoretket. Söimme samassa ruokasalissa kuin potilaat. En ole sen vuoksi elämäni varrella vierastanut sairaalaympäristöä. Ajalta on lämpimät muistot, Kavetvuo kertoo.

Heinola on edelleen tuttu paikka.

– Minulla on kerrostaloasunto Heinolassa, jossa vietämme aika paljon aikaa. Isältä perinnöksi saamani hirsinen kesäasunto teettää paljon korjaustöitä.

Veikko Laine oli hyvin innostunut alastaan. Arkkiatri Arvo Ylppö oli muun muassa yksi henkilöistä, joka kannusti häntä menemään Reumalle.

– Olen itsekin ollut Ylpön hoidossa Lastenlinnassa yksivuotiaana, kun sairastuin vaikeaan kesäripuliin, joka kroonistui.

Matti Kavetvuonkin piti lähteä lukemaan lääketiedettä lukion jälkeen. Hän haki ja tuli valituksi lääketieteelliseen tiedekuntaan Sveitsiin. Mieli muuttui armeija-aikana ja opiskelupaikka vaihtui Teknilliseen korkeakouluun, kun sinne menivät kaveritkin.

Aikuisiällä Matti Kavetvuo vaihtoi nimensä, koska yleinen nimi aiheutti sekaannuksia vääriä ulosottokarhuja myöten. Matti Laine -nimisiä oli kansakoulussakin kolme, hääpukukin meni alkuun väärälle Matille. Nimi muokattiin yhdistäen vaimon Kavanne-nimen alkukirjaimet ja loppuosaksi laineen synonyymi vuo.

Sydänhyvää uinnista

Työelämän paineissa Matti Kavetvuo on pitänyt huolta omasta sydänterveydestään. Jo nuorena terveystarkastuksissa verenpaine nousi mitattaessa. Kiihkeimpinä toimitusjohtajavuosina verenpaine alkoi nousta muutenkin. Hän sai verenpainelääkityksen ja myöhemmin Valion aikaan myös kolesterolilääkitys tuli tarpeelliseksi.

Lääkkeillä ja terveillä elintavoilla verenpaine ja kolesteroli ovat pysyneet hallinnassa. Säännöllinen tiistaiaamuinen jumppaharrastus niin kutsutussa Satujumpparyhmässä alkoi 1990-luvulla.

– Isän jälkiä seuraan kuntouimarina. Kävelyyn innostuin Etelä-Ranskassa, patikointi on mukava harrastus. Välillä paino on pyrkinyt karkailemaan. Sen kanssa olen tehnyt töitä ja saan kiittää kotijoukkoja painon perään katsomisesta.

Kuka: Matti Kavetvuo
Koulutus: DI, ekonomi
Sydäntutkimussäätiö: 1999–2017
Perhe: puoliso ja kaksi poikaa

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset