Siirry sisältöön

Suomalainen katuluuta syntyy taitajan käsissä

Ammattimiehet valmistavat taas katuluutia Sokevan tehdastiloissa Vantaalla.

Marja Kytömäki
Julkaistu 10.6.2015
Päivitetty 10.9.2018
Markku Vasara lupautuu näyttämään, miten katuluuta syntyy. Kuva: Tiina Eloranta

Sokevan tehdashallissa Markku Vasara tekee malliksi luudan: ottaa nipun harjaksia, kastaa päät liimaan ja jättää hetkeksi valumaan. Sitten hän alkaa asetella harjasnippuja luutakehikkoon, kiinnittää kehikon päällyspuolen, kiristää ja katkaisee ruuvit. Luuta on tasausleikkausta ja varren kiinnittämistä vaille valmis. Ammattimies tekee työn varmoin ottein, vaikka sanookin olevansa aloittelija luudantekijänä.

Suomalainen katuluutatuotanto oli jo vaakalaudalla, kun RAY:n avustusten menettäminen johti Sokeva Käsityön toiminnan loppumiseen. Luudanteko saatiin kuitenkin uudelleen käyntiin Sokeva Oy:n ottaessa tuotannon hoitaakseen.

Sokeva Oy työllistää nyt Vantaalla neljä näkövammaista käsityöläistä, mutta suunnitelmissa on tuotannon tuplaaminen, kertoo toimitusjohtaja Markku Kärppä.

– Luutia on mahdollista tehdä Suomessa. On pötypuhetta, ettei suomalainen käsityö kannata. 1960-luvulta lähtien on tehty lähes 800 000 luutaa ja olisi valmistunut enemmänkin, jos luuta ei olisi niin hyvä!

Sokevan katuluutatiimin neljästä miehestä kokenein, Juhani Lampinen, on tehnyt luutia jo 20 vuotta, myös Seppo Toivonen esittelee työvaiheita vuosien tuomalla rutiinilla. Tiimin kaksi muuta, Jere Pienkellomäki ja Markku Vasara, esittelevät itsensä aloittelevina luudantekijöinä. Lisäksi Sokevan luutia tekee Onni Rinta-Korhonen Kauhajoella.

Porukan kuopus Jere on valmistunut artesaniksi pari vuotta sitten. Markku sen sijaan on toiminut kymmenisen vuotta yrittäjänä ennen luutatuotannossa aloittamista. Nyt toimeentulo on entistä varmemmalla pohjalla, sillä Sokeva on sitoutunut ostamaan kaiken, mitä miehet saavat tehtyä, hyvällä viikolla pari sataa luutaa per tekijä.

Myös luutatuotannosta vastaava Timo Eloranta on tyytyväinen, että tuotanto aloitettiin uudelleen. Vastuullisuuteen ja suomalaisuuteen panostavassa yrityksessä luuta tehdään niin kotimaisena kuin mahdollista. Ainoastaan harjakset ovat tuontitavaraa Sierra Leonesta. Harjakset ovat itse asiassa palmun lehtiruotoja, jotka on riivitty irti lehdistä ja liotettu pehmeiksi ennen kuin ne on voitu paalata laivattavaksi kohti Suomea. Palmun lehtiruodoista tehty luuta toimii mainiosti suomalaisilla pihoilla ja kaduilla yhtä hyvin lumen kuin soran ja hiekan lakaisemiseen.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset