Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Terveisiä kuolemanlaaksosta

Seppo Aallon matka kuolemanlaaksoon kuvaa Suomen sisällissotaa 1910-luvun ehkä maailman suurimman paperiteollisuusyhteisön, Kuusankosken Kymintehtaiden, näkökulmasta.

18.1.2019
·
Marja Kytömäki
·
Seppo Aalto: Kapina tehtaalla, Kuusankoski 1918.

Viime vuonna julkaistiin useita sekä tieto- että kaunokirjallisuuden kuvauksia Suomen sisällissodasta. Tieto-Finlandialla palkittu Kapina tehtaalla avaa myös uusia näkökulmia siitä, miksi sota syttyi, vaikka työväenliike oli jo saavuttanut lähes kaikki tavoitteensa demokratian keinoin. Toisin kuin usein ajatellaan, vuoden 1918 kapina oli paljon vahvemmin teollisuustyöväen kuin torpparien kapinaa.

Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aallon teos avaa sodan syntytaustoja ja kulkua sekä selkeyttämällä isoa kuvaa, että kuvaamalla paikallisten sukujen ja ihmisten elämäntilanteita. Aalto tuo esiin uusia puolia siitä, miksi teollisuustyöväestö ryhtyi kapinaan, vaikka heidän asiansa olivat paremmin kuin monen muun. Miksi kapina johti ensin punaiseen terroriin ja miksi myös valkoisen puolen kosto lopulta oli niin silmitön kuin se oli.

Mukana on paljon sattumaa ja tapahtuman johtamista toiseen. Teollisuusyhteisössä työväestön koulutuksesta ja terveydenhuollosta huolehtiminen olivat olleet tehtaan johdon kannalta kilpailukykytekijöitä. Maailmansota toi kuitenkin epävarmuuden sekä markkinoille että työsuhteisiin. Vallankumouskehitys Venäjällä ja muualla Euroopassa levisi myös Suomeen, eikä valistunutkaan patruuna pystynyt enää pitämään työläisyhteisöä otteessaan.

Murroksessa äärimielipiteet korostuivat, neuvotteluhaluisimmat ja -kykyisimmät jäivät molemmin puolin paitsioon ja lopulta jouduttiin koston kierteeseen, josta ei ole ihan toivuttu sadassakaan vuodessa. Asenteissa ja ilmapiirissä on paljon tuttua. Vahva lukusuositus myös tämän päivän rakennemuutosten toteuttajille!

 

Seppo Aalto, Kapina tehtaalla, Kuusankoski 1918. Siltala 2018.

Lue seuraavaksi