Siirry sisältöön

Tiina Rosenbergin SYDÄMELLÄ on taiteen tehtävä

Kun Taideyliopiston rehtori, teatteritaiteen professori Tiina Rosenberg puhuu taiteesta, hän aloittaa muinaisista kreikkalaisista. Me länsimaalaiset toimimme antiikin kreikkalaisen lajikäsityksen mukaan.

Anna-Maija Järvi-Herlevi
Julkaistu 13.3.2015
Päivitetty 10.9.2018
Tiina Rosenberg

Taiteen tarina alkoi tanssista, laulusta, musiikista, teatterista, kirjallisuudesta. Vähitellen tuli mukaan kuvanveisto; sittemmin lajikirjo on rikastunut yhteiskunnan ja teknologian kehityksen myötä, sillä se on synnyttänyt tarpeen ilmaista asioita toisin. Peruslajitkaan eivät ole tänään sitä, mitä olivat syntyessään. Taiteen olemukseen kuuluu muutos, eikä pelkästään se. – Taide on kommunikaatiota, Tiina Rosenberg muistuttaa.

Sen avulla voidaan ilmentää niitä ilmiöitä tai asioita, jotka hiertävät yhteiskunnassa. Siksi taiteen ei pidä vain ihastuttaa, vaan myös vihastuttaa. – Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, naurahtaa Rosenberg.

Jotkut pitävät taidetta luksuksena, johon suunnatut varat vähennetään muusta, tärkeämmästä. Silloin pitää kysyä, mitä seuraisi taiteettomasta Suomesta. Entä, jos meillä olisi kansa, joka ei lue, ei kirjoita eikä seuraa yhteiskunnallisia ilmiöitä?

Suomessa nähtiin varhain, että valtio voi kehittyä vain sivistyksen ja koulutuksen kautta, Rosenberg muistuttaa ja puhuu taiteen luomasta ajatuksellisuudesta, henkisestä kasvusta. Taide avittaa empaattisuuteen, luo mahdollisuuksia ymmärtää muita ihmisiä, jotka elävät erilaista elämää. Hän nostaa esiin elämän utooppisen potentiaalin, johon voi tarttua taiteen kautta: – Mikä olisi myös mahdollista? Asiat voisivat olla toisin, ja ne ovat olleet toisin…

Taide mahdollistaa rikkaan ja monipuolisen keskustelun. On tärkeätä, että etenkään lasten ja nuorten kohdalla ei lähdetä normaliteettiraamista, siitä, millainen pitää olla, vaan moninaisuuden – vaikka vammaisuuden – hyväksymisestä.

– Taide käsittelee sitä, mitä on olla ihminen, sanoo Rosenberg. – Ja se avaa mahdollisuudet ajatella eri tavoin. Sen kautta välittyy näkemys ihmisyydestä ja yhteiskunnasta. Kun taideteos koskettaa käsittelemällä kenties hyvinkin vaikeaa, kipeää aihetta, se voi lohduttaa monia ihmisiä ja välittää kokemuksen, että en ole yksin.

Rosenbergille kirjastot ja koulut ovat demokratian peruspilareita. Kirjastojen samoin kuin museoidenkin pitäisi olla kaiken kansan olohuoneita, ilmaisia ja kaikille avoimia, konsertti- ja teatterilippujen ja vastaavien edullisia. Miksi? Koska jokainen meistä tarvitsee elämäänsä sisältöä ja mahdollisuuksia. Jos ihmiset voivat nauttia taiteesta, saada siitä iloa ja voimia tehdä työnsä hyväntuulisina ja kiinnostuneina siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja vielä mennä äänestämään – tiedämme tutkimuksista, että taiteesta kiinnostuneet käyvät äänestämässä – eikö se nimen omaa hyödytä koko yhteiskuntaa?

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset