Siirry sisältöön

Totta vai tarua psykoterapiasta

Menneisyyden haamuja? Epämääräistä pahaa oloa? Tai vain tarvetta keskustella ja pohtia elämän varrella koettuja asioita? Terapiaan lähdöllä ei suinkaan tarvitse olla tietty syy. Mutta mitä psykoterapia oikein on?

Essi Kähkönen
Julkaistu 3.2.2016
Päivitetty 26.9.2019
Kuva Tiina Eloranta

Pitää olla päästään vialla, jotta psykoterapia olisi hyödyksi.

Väärin.

Psykoterapioissa on kyse mielen hyvinvoinnin ja vaikeiden elämänolosuhteiden kohentamisesta.

Et leimaudu kahjoksi, jos hakeudut terapiaan – päinvastoin. On hyvä merkki, että haluat puhua jollekin vaikeuksistasi. Niinhän monet muutkin tekevät. Terapiassa ei ole mitään häpeämistä.

Yksinäisyys ja univaikeudet ovat ihan hyvä syy lähteä terapiaan.

Totta.

Yksinäisyys on hyvin yleinen syy lähteä terapiaan. Yksinäisyydessä moni asia vääristyy: saatat ajatella, onko sinussa vikaa, oletko hassu tai toimitko sosiaalisesti jotenkin oudosti.

Tällaisista ajatuksista sikiää univaikeuksia, ja ne puolestaan haittaavat arkea ja ihmissuhteita. Ongelmat kasaantuvat, kun on jatkuvasti väsynyt.

Psykoterapiassa on tarkoitus kohdata epämiellyttäviä ajatuksia ja sellaisia tunteita, joihin on jumiutunut. Terapeutti on koulutuksen saanut ammattilainen, jonka avulla voit saada perspektiiviä ongelmiisi.

Julkiseen terapiaan ei ole toiveitakaan päästä.

Valitettavasti yleensä totta.

Julkisiin terapioihin pääsee vakavissa mielen sairauksissa tai poikkeuksellisen vaikeissa kriiseissä, ja niihin on valtaisat jonot.

Yksityiseen terapiaan voit omalla kustannuksella hakeutua ihan itse.

Terapia maksaa hurjasti, eikä siihen saa tukea Kelasta.

Pääosin väärin.

Psykoterapia maksaa terapeutista ja paikkakunnasta riippuen kuudestakympistä sataan euroon kerralta. Kela myöntää terapioihin tukea, jos olet ollut mielenterveysongelmissa hoitosuhteessa lääkäriin vähintään kolme kuukautta. Korvaus on ollut silloin reilusta kolmestakympistä vajaaseen viiteenkymppiin – eli karkeasti puolet käyntimaksusta. Vuoden 2016 alusta korvaus on 57,60 € kerralta.

Liitteeksi Kelalle tarvitaan myös psykiatrin lausunto. Terapeutti voi auttaa anomuksen kirjoittamisessa ja perustella, miksi tarvitset terapiaa.

Terapia on turhaa, sillä terapeutti ei voi mitenkään päästä pääni sisälle.

Väärin – ja oikein.

Harhaluulo on se, että terapia olisi turhaa. Ajattelepa asiaa näin päin: mitä haittaa siitä sinulle olisi, jos puhuisit ajatuksistasi?

Oikeassa olet siinä mielessä, ettei terapeutti ole ajatustenlukija – mutta entäpä, jos miellät hänet peiliksi: Silloin huomaat, että hän reagoi sanomisiisi tässä ja nyt, kysyy ja myös haastaa.

Joudut kyseenalaistamaan kielteiset ajatuksesi, joita olet pyöritellyt mielessäsi lukkoon lyötyinä totuuksina.

Pikkusyiden takia ei terapiaan kannata lähteä – pitää siis olla moniongelmainen, ennen kuin terapiasta on hyötyä.

Ei pidä paikkaansa.

Ihmiset hakeutuvat terapiaan isommista ja pienemmistä syistä. Joillakin on selvittämättömiä ongelmavyyhtejä elämässään, joillakin ongelma on selkeämmin rajattu.

Yleisimpiä yksittäisiä syitä hakeutua terapiaan ovat ahdistuneisuus, masennus ja alakulo, jännitys- ja paniikkioireet, riippuvuudet sekä erilaiset pelkotilat.

Myös ihmissuhdevaikeudet sekä työuupumus saavat monet hakeutumaan terapiaan. Joku haluaa yksinkertaisesti vain purkaa elämänhistoriaansa ja pohtia tulevaisuuttaan.

Juttutuokio hyvän ystävän kanssa on terapiakäynnin väärti.

Osin oikein.

Satunnaisissa ongelmissa näin usein on – ja usein hyvä ystäväsuhde hoitaa jopa lievää masennusta.

Mutta silloin, kun tuntuu siltä, että ongelmista puhuminen alkaa käydä lähipiirille ahdistavaksi tai jos kuuntelijoita ei yksinkertaisesti ole, voi olla ihan hyvä hetki hakeutua terapiaan.

Muutun ihmisenä, kun terapeutti tuputtaa minulle omia ratkaisumallejaan.

Väärin.

Terapeutti ei yritä vaikuttaa potilaaseensa. Sen sijaan hän yrittää kuulostella ja vahvistaa tämän terveitä ja vahvoja puolia. Terapeutti ei yleensä sano suoraan, mitä sinun pitäisi tehdä. Hän ohjaa sinua etsimään ja löytämään itse omat tarpeesi ja halusi.

Tiivistetysti voisi sanoa, että psykoterapia on kuin talon rakentamista: yhdessä terapeutin kanssa huomaatte, että tuossapa onkin vielä yksi heikko kohta, sinne pitää laittaa lisää sementtiä.

En osaa arvioida, tehoaako terapia.

Osaat kyllä.

Useimmat huomaavat psykoterapiassa tapahtuvan itsetutkiskelun tehoavan ensimmäisenä mielialaan ja uneen. Et ole kenties enää niin katkera tai pessimistinen kuin aiemmin, nukut ja syöt paremmin, haluat tehdä niitä asioita, jotka ennen tuottivat sinulle mielihyvää ja jaksat taas tavata ihmisiä.

Terapiani voi epäonnistua.

Pitää paikkansa.

Terapiaan hakeutumisessa on kyse samantyyppisestä askeleesta kuin halusta lopettaa vaikkapa tupakanpoltto. Sinun siis pitää olla valmis käsittelemään terapeutin kanssa vaikeitakin asioita.

Jos et halua tai uskalla tehdä työtä vaikeuksiesi eteen ja odotat, että terapeutti ratkaisee ongelmasi kuin taikasauvan heilautuksella, olet hakoteillä ja terapiasi voi epäonnistua.

Onnistuneen psykoterapian reseptissä yksi ainesosa on myös henkilökemia. Vaihda terapeuttia, jos kemianne eivät ala synkata.

Terapiamarkkinoilla liikkuu huijareita, joten en voi mitenkään tietää, onko terapeuttini pätevä.

Osin totta.

Huijareita liikkuu yksityisillä terapiamarkkinoilla jonkin verran.

Pystyt varmistumaan psykoterapeutin pätevyydestä syöttämällä hänen nimensä terveydenhuoltoa valvovan Valviran hakurekisteriin. Se löytyy osoitteesta www.terhikki.fi.

Terapeutti on pätevä ja hänen palveluistaan on mahdollista saada Kela-korvausta, jos nimi löytyy Terhikistä.

Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen Terveystalosta.

Lähteinä: Saarinen/Psykoterapiaan? Edita; Huttunen ja Kalska (toim.)/Psykoterapiat, Duodecim sekä www.mtkl.fi.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset