Siirry sisältöön

Totta vai tarua vastustuskyvystä

Suojaako C-vitamiini flunssalta? Entä riittääkö käsienpesu estämään tartuntoja? Asiantuntija vastaa yhdeksään väittämään ja kertoo, mistä puolustuskyvyssä on oikein kyse.

Essi Kähkönen
Julkaistu 3.9.2015
Päivitetty 8.5.2019
Kuva: Tiina Eloranta

C-vitamiini ehkäisee flunssaa.

VÄÄRIN. C-vitamiinin vaikutuksia flunssaan on tutkittu runsaasti, mutta varsinaista näyttöä siitä, että se ehkäisisi suurinakaan määrinä flunssaa, ei ole. Kovassa rasituksessa C-vitamiini saattaa kuitenkin suojata flunssalta.

Sen sijaan C-vitamiini lyhentää flunssan kestoa tutkitusti noin kymmenesosalla. Jos sairastaisit siis flunssaa 10 päivää, C-vitamiinin avulla potisit sitä vain 9 päivää.

Suosituksia C-vitamiinin käytöstä flunssan ehkäisyssä ja hoidossa voitaisiin antaa. Mikä silti estää suosimasta appelsiineja ja mustaviinimarjamehua flunssan hoidossa.

Probiooteilla vastustuskyky kasvaa.

OIKEIN. Ihmisen suolistossa on noin 800 eri bakteerilajia, ja monilla bakteerilajeilla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia elimistöön, sen immuunijärjestelmään ja suoliston toimintaan. Suomalaiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että niin sanotuilla hyvillä bakteereilla eli probiooteilla on suotuisa vaikutus esimerkiksi antibioottiripulin oireiden hillitsemiseen.

Antibiootit nujertavat puolustuskyvyn kuukausiksi.

OIKEIN. Antibiootit pelastavat parhaimmillaan ihmisiä tappavilta taudeilta, mutta niitä käytetään runsaasti myös monien sellaisten infektioiden hoidossa, joissa niitä ei tarvittaisi – jopa tavallisten flunssien.

Jokainen antibioottihoito tappaa haitallisten mikrobien ohella elimistöä suojaavia bakteereita. Hoidon jäljet ovat nähtävissä suoliston bakteeristossa vielä kuukausia, jopa vuosia, kuurin jälkeen.

Antibioottiripuli on tavallisimpia antibioottien aiheuttamia haittoja, joka voi ilman hoitoa kestää pahimmillaan kuukausia. Antibioottikuuri saattaa altistaa uusille bakteeri-infektioille, kuten naisten virtsatieinfektioille. Alttius uusille tulehdustaudeille saattaa kestää kuukaudenkin verran. Sitä, mikä antibioottikuurien vaikutus ihmisen terveyteen on pitemmällä aikavälillä, ei kuitenkaan tiedetä.

Liikunta kohentaa immuniteettia.

LUULTAVASTI OIKEIN. Liikunta on tärkeä osa kokonaisterveyden ylläpitoa, sillä lihasten ja verenkiertoelimistön kunto vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan. Olisi hyvä liikkua ainakin viitenä päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan. Sellainen liikunta, jossa hengästyy ja jota jaksaa tehdä pitempään, ovat mainioita kunnon kohottajia. Mieti, mikä olisi sinun lajisi: sauvakävely, uinti, hiihto vai jumppa?

Jos epäilet kuntoasi, keskustele lääkärin kanssa ennen liikuntaharrastuksen aloittamista. Esimerkiksi sydänvaivaisen ei pidä suinpäin lähteä rehkimään.

Huonot yöunet heikentävät vastustuskykyä.

OIKEIN. Uni on olennainen osa ihmisen terveyttä. Normaali yöuni kestää 6-9 tuntia, yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Unitutkijat koettavat selvittää, onko jatkuvasti liian lyhyellä tai pitkällä yöunella syytä sairauksien synnyssä. Tiedetään, että esimerkiksi pitkittynyt stressi haittaa yöunta ja altistaa valtimotauteja ennakoivalle metaboliselle oireyhtymälle ja masennukselle.

Unen puutteella saattaa kuitenkin olla oma itsenäinen vaikutuksensa monenlaisten sairauksien syntyyn. On siis hyvä pitää huolta siitä, että nukkuu riittävästi.

Stressiä ja murhetta – ja haavat paranevat hitaammin.

EHKÄ. Elimistön erilaiset kasvutekijät vaikuttavat haavan paranemisnopeuteen. On mahdollista, että voimakkaalla stressillä on kielteistä vaikutusta tähän prosessiin. Stressi heikentää yleistä immuunivastetta.

Vinkki: jos sinulla on murheita, älä ainakaan tupakoi! Tupakointi heikentää selvimmin haavan paranemista. Lisäksi tupakka haittaa verenkiertoa, kasvattaa tulehdusriskiä ja vaurioittaa ihon rakennetta.

Tunnollinen työntekijä sairastuu vasta viikonlopuksi.

TUSKIN. Vaikka vanha kansa näin väittääkin, eivät mitään tutkimukset tällaisesta todista. Se tiedetään, että stressi heikentää puolustuskykyä ja altistaa sairauksille. Jos tunnollinen työntekijä on tehnyt koko viikon uutterasti töitä ja ajattelee lepäävänsä viikonlopun, voi olla että tauti iskee juuri silloin. Flunssaan sairastutaan kuitenkin viikonpäivistä riippumatta.

Käsienpesu on oiva konsti välttää pöpöjä.

TOTTA. Useimmat tarttuvat taudit siirtyvät ihmisestä toiseen käsien välityksellä. Esimerkiksi flunssapotilaalla on runsaasti aiheuttajavirusta erityisesti nenäeritteessä – ja kun meillä ihmisillä on taipumus hipelöidä nenäämme, virukset tarttuvat käsiimme ja kulkeutuvat käsien kautta erilaisille pinnoille. Flunssapöpö siirtyy heposti eteenpäin vaikkapa ovien kahvoista tai bussien pysäytysnappuloista.

Mutta voiko tartunnalta suojautua? Kyllä vaan. Fiksu tapa on pestä kädet ja kynnenaluset huolella ainakin ulkoa tulon ja vessakäyntien jälkeen sekä ennen kuin käyt syömään. Tee näin etenkin flunssakausina, mutta myös muulloin. Pesuun riittää lämmin saippuavesi. Käsidesejä et kotonasi tarvitse – tosin vaikkapa matkalla sellainen on hyvä olla mukana.

Avantouinti karaisee vastustuskykyä.

TUSKIN. Kylmähoitoa käytetään paljon vammojen ja tulehdusoireiden lievittämiseen. Lihasrevähdyksessä ensihoitoon kuuluu kylmäpakkaus, se lievittää kipua. Kun ihon lämpötila laskee alle +20 asteen, tiedetään hermosignaalien johtumisnopeuden pienenevän. Verenkierron vähetessä myös pinnallinen tulehdusreaktio heikkenee.

Näin ei kuitenkaan käy avantouinnissa. Avantouinti ei esimerkiksi vaikuta elimistön sisäiseen lämpötilaan. Sen sijaan avantouinnilla voi olla muunlaisia hyvinvointia tukevia vaikutuksia, jotka tunnetaan vielä huonosti.

Avantouimareita on Suomessa ainakin 80 000. Useimmat kokevat avantouinnin virkistävän, parantavan toimintakykyä ja vähentävän stressiä. Ehkä vastustuskyky paranee, kun stressi lievittyy.

Asiantuntijana ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset