Siirry sisältöön

Vapaaherratar: Sydänasiaa

Sydän on väkivahva ja ahkera lihas, joka huolehtii verenkierrostamme tauotta yötä päivää. Sydän edustaa meille myös rakkautta ja ystävyyttä, siis henkisiä arvoja, ei pelkästään veristä todellisuutta.

Ritva Viljanen, Maija Ukko
Julkaistu 25.10.2017
Päivitetty 27.8.2018

Sijoitamme sydämeen tunteet, vaikka ne tosi asiassa kuuluvat aivojen toimialaan. Totta kuitenkin on, että henkinen tila vaikuttaa sydämeen, se saattaa sairastuttaa sydämen, jopa särkeä sen, toisaalta iloinen mieli hemmottelee sydäntä.

Aivoista tuskin saisi niin suloista symbolia kuin sydämestä on luotu. Tosin nykyinen symboli ei kuulemma alun perin kuvannut sydäntä, vaan naisen pakaroita!

Sydän on suomen kielen vanhinta sanastoa. Se on peräisin jo uralilaiselta ajalta tuhansien vuosien takaa. Samoilta ajoilta ovat myös muun muassa sanat suoni, suu, silmä, luu. Läheistä sukukieltämme viroa puhuvien rinnassa sykkii süda, vepsäläisillä südam ja vatjalaisilla süa.

Sydän on monesti mukana kuvatessamme suhdettamme toisiin ihmisiin. Julmasti ja säälimättömästi lähimmäisiään kohtelevaa sanotaan sydämettömäksi. Sydämellinen on puolestaan ystävällinen ja myötätuntoinen ihminen. Hänellä on sydän paikallaan. Läheistä ystävää nimitämme sydänystäväksi. Purkaessamme mieltä toiselle avaamme hänelle sydämemme. Halutessamme rakkaan ihmisen omaksemme valloitamme hänen sydämensä.

Kuulostaa vaaralliselta, mutta hurmaantuessa saattaa menettää sydämensä. Ja sydänparan voi menettää vaikkapa taiteelle, kuorolaululle, jalkapallolle, valokuvaukselle, pitsinnypläykselle…

Koulussa opimme oikeinkirjoitussäännön: yhteen sydämeen ei mahdu kahta ämmää. Samaa sääntöä on paras noudattaa tosielämässäkin, jotta kenenkään sydän ei murtuisi.

Kokkaustaidot ovat valttia miehen valloituksessa, sillä tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Sama reitti johtaa myös sydämen terveyteen – tai sairastumiseen.

Kun olemme valmiit taistelemaan jonkin asian puolesta, otamme sen sydämen asiaksi.

Sydän palvelee pomminvarmana säilönä. Tärkeimmät muistomme voimme turvallisin mielin kätkeä sydämemme syvyyksiin.

Ranskalaisen Antoine de Saint-Exupéryn kirja Pikku prinssi on maailman myydyimpiä, ja lainatuimpia on siihen kirjoitettu viisaus: Ainoastaan sydämellä näkee hyvin; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Se on sivistyksen aatelia, sydämen sivistystä.

Sydän ja ravinto -ohjelmaa käynnistettäessä pohdittiin, sopiiko sydänystävällinen ruoka nimeksi sydänterveyttä edistävälle ruokavaliolle, koska ilmaus ei ollut oikeaoppista suomea. Siihen kuitenkin päädyttiin. Ensimmäisen Sydänviikon teemana 1990 oli Sydänystävällinen ruoka sydämen terveydeksi. Silloin julkaistiin myös samanniminen keittokirja. Sittemmin käsite sydänystävällisyys on vakiintunut niin, että tuskin kukaan enää sen käytöstä sydämistyy.

Sydän täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Olen lukenut Sydäntä yli neljäkymmentä vuotta ja nähnyt sen muodonmuutoksen hauraalle paperille painetusta tabloidista laadukkaaksi aikakauslehdeksi. Mutta oli muoto mikä tahansa, Sydän on tarjonnut luotettavaa ja monipuolista tietoa evääksi sydämen terveyden vaalimisiin ja tueksi sairaudesta toipumiseen. Turvallinen tieto on entistä tärkeämpää nykyisessä monenkirjavassa informaatiotulvassa. Viihdettä ja kulttuuriakaan rakas lehtemme ei ole unohtanut, ovathan nekin tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä.

Lämpimät onnittelut juhlavuottaan viettävälle Sydämelle.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset