Siirry sisältöön

Vertaisena teet maailmastani paremman

Valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista. Yksi elämä -terveystalkoissa olemme sopineet, että pidämme porukalla huolta myös niistä, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta.

Eija Seppänen
Julkaistu 31.5.2017
Päivitetty 14.5.2019
Porin SuomiAreenan kansalaistorilla kansalaisia keskusteluttivat Juha Pajuniemi, Merja Kolehmainen sekä Risto Lappalainen. Kuva Markku Liukkonen

Minkälainen vertainen sinä haluaisit olla?

1. Haluatko auttaa?

Oletko sinut sairautesi kanssa ja haluaisit nyt olla tukena muille, joita elämä vuorostaan koettelee?

Jos sinulla on halua ja aikaa jakaa kokemuksesi ja tukea muita, osallistu Yksi elämän vertaistukihenkilön tai -ryhmänohjaajan koulutukseen. Auttajana teet toisen ihmisen maailmasta paremman paikan. Palkaksi saat hyvän mielen.

Vertaistukitoiminnan palautteissa erityistä kiitosta saavat hyvät kouluttajat ja kokemusten jakaminen vertaisten kanssa:

”Se oli tosi kiva, että myös sydänihmiset ja diabeetikot olivat samassa tilaisuudessa. Näistä sai paljon uutta tietoa.”

”Vertaistukijoiden on tärkeä tavata ja vaihtaa ajatuksia sekä saada uusia ideoita toiminnan jatkamiseen. Tapaamisissa voisi olla myös esimerkiksi liikunta-, musiikki- tai vaikka rentoutumistuokio.”

Koulutuksen käynyt voi toimia vertaistukihenkilönä sairastuneelle, ohjata vertaistukiryhmiä, toimia vertaisena kursseilla tai tehdä yhteistyötä ammattilaisten kanssa.

Spontaania vertaistukea

Vertaistuki voi tapahtua monissa eri yhteyksissä muutenkin kuin tällaisissa tavoitteellisissa ja sovituissa tilanteissa koulutettujen vertaistukihenkilöiden tai -ryhmien kesken. Tällöin kysymyksessä on spontaani vertaistuki, tarkentaa Diabetesliiton järjestösuunnittelija Terhi Kvick.

Keskustelua käydään esimerkiksi kauppa- tai kyläreissulla, retkillä tai harrasteryhmissä. Harrasteryhmällä varsinaisena tavoitteena voi olla vaikkapa käsityöt tai matkat. Keskustelijat ovat saman kokeneita henkilöitä ja voivat jakaa tuntojaan keskenään.

Liikunta yhdistävänä tekijänä

– Esimerkiksi juuri yhdistysten liikuntaryhmät täydentävät paikallista liikuntatarjontaa. Niihin on matala kynnys osallistua silloin, kun vanha harrastus ei ehkä ole mahdollinen. Samalla toteutuu vertaistuki, sanoo Aivoliiton liikunta-asiantuntija Virpi Lumimäki.

– Koulutuspalautteiden avulla kehitämme ja kehitymme. Palautteiden pohjalta on myös liikuntaosaamista ja materiaaleja lisätty yhdistysten toimintaan, Lumimäki selventää.

2. Kaipaatko tukea?

Oletko kokenut aivo- tai sydäninfarktin tai sairastunut diabetekseen? Oletko sairastuneen läheinen?

Vertaistukea tarvitaan usein heti sairastumisen alkuvaiheessa, mutta sitä voi hakea milloin vain. Tarve voi syntyä esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa.

– Keskustelu vertaisen kanssa on avuksi. Usein jo tietoisuus siitä, ettei ole ainoa saman sairauden kokenut, auttaa jaksamaan.

Kohtaamiset voivat tapahtua kasvotusten, verkossa, sähköpostilla tai puhelimitse. Tapaamisia voi järjestyä sairaalan tai terveysaseman osastolla, kuntoutusryhmissä, vertais- ja harrasteryhmissä, yhdistyksen tiloissa tai vaikkapa kahvilassa.

Huhtikuussa käynnistyivät verkossa myös teemoitetut keskusteluryhmät.

– Verkossa järjestetty keskustelu antaa mahdollisuuden anonymiteettiin. Facebookissa on omia vertaisryhmiä, mutta Facebookissa olevissa sairastuneiden ryhmissä voi olla harhatietoa tai muuten leimaavaa asennetta, kertoo Tukinet-palvelua kehittämässä ollut järjestösuunnittelija Risto Lappalainen Aivoliitosta.

Tukinetin avoimissa keskusteluissa tarjotaan vertaistukea sairastuneille ja heidän läheisilleen. Keskustelua käydään anonyymisti nimimerkillä ja keskustelemaan mahtuu kerrallaan 12 osallistujaa. Keskustelussa mukana ovat myös Yksi elämä -järjestöjen vapaaehtoiset koulutetut vertaisohjaajat, jotka toimivat keskustelun ohjaajina ja virittäjinä.

3. Ammattilainen, tarjoa vertaistukea

Vertaistuki tarjoaa uusia mahdollisuuksia osana hyvää hoitoa ja kuntoutusta. Se on tärkeä voimavara asiakkaan, perheen ja läheisten tukemisessa.

– Parhaimmillaan vertaistuki parantaa sairastuneen kuntoutusmotivaatiota, elämänhallintaa ja itseluottamusta, korostaa Risto Lappalainen.

Yksi elämä on kouluttanut vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia toimimaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

– Ammattilaisena voit myös itse ideoida oman mallisi yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Ota siis rohkeasti yhteyttä Yksi elämä -toimijoihin.

Lappalaisen kokemuksen mukaan vertaistukea tulisi tarjota silloin, kun asiakas, perhe tai läheinen selkeästi hakee uutta tietoa tai kun heidän on kohdattava arjen haasteet.

– Ammattilainen voi tunnistaa näitä tilanteita ja tarjota vertaistukea juuri oikeaan aikaan. Ammattilainen voi myös tunnistaa syrjäytymisriskejä, kuten yksinäisyyttä, päihteiden käyttöä, alakuloa tai masennusta.

Vertaistuen tavoitteena on löytää vertaistukija, jonka elämäntilanne vastaa mahdollisimman hyvin tuettavan elämäntilannetta.

– Vertaistuki täydentää ammattilaisen asiantuntemusta kokemustiedolla, ei kilpaile sen kanssa, muistuttaa Lappalainen.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset