Rakkaus musiikkiin vie Vesan artistien lavoille ja takahuoneisiin

Erityisesti yksi kuvauskeikka jäi Vesa Linnan mieleen. Redramalla eli Lasse Mellbergillä oli Turun Hamburger Börs -hotellin yökerhossa esiintyminen. Illan mittaan Vesa vietti aikaa backstagella ja seurasi, kun Redrama valmistautui keikkaan.

Yökerho täyttyi viimeistä paikkaa myöten.

– Keikan alettua ihmiset olivat täysin sydämin mukana ja lauloivat kappaleita niin, että seinät ja katto tuntuivat heiluvan. Kuvasin keikan lavalla noin kahden–kolmen metrin päässä Lassesta. Se oli sellainen suuri, musiikillinen juhla, jossa oli mieletön tunnelma, Vesa muistelee iltaa.

Artisti teki myös ihmisenä Vesaan vaikutuksen. –  Lasse on ihmisenä niin lämmin ja persoonana niin valloittava, että hänen seurassaan vietetään aina laatuaikaa, ollaan missä vaan, Vesa kehuu muusikkoystäväänsä.

Musiikista se alkoi

Helsinkiläisen Vesa Linnan innostus musiikkiin alkoi rummuista. Myöhemmin aikaa alkoi viedä perkussioiden ja sähkökitaran soitto. Soundifriikiksi itseään kuvaileva Vesa panosti jo nuorena äänentoistoon.

– Nuorena autostereot olivat hyvät silloin, kun ne olivat kalliimmat kuin itse auto. Jaksan yhä nähdä vaivaa löytääkseni oikean efektipedaalin kitaralle tai saadakseni stereot, jotka soivat mahdollisimman hyvin.

Paljon musiikkia kuunteleva Vesa kertoo, että hän on kerännyt noin 2 000 levyn kokoelman. Iso osa niistä on vinyylilevyjä.

Myös valokuvaus on kulkenut yhtenä punaisena lankana hänen elämässään.

– Teinistä lähtien olen kuljettanut kameraa mukanani ja katsellut maailmaa kameran etsimen läpi.

Vuosien varrella Vesa on hakeutunut yhä enemmän kuvaamaan musiikkiaiheita. Hän tutkii musiikin ja muusikoiden maailmaa mielellään visualistin silmin.

– Pyrkimykseni on kuvaajana viedä kamera sinne, mihin lukija ei välttämättä itse pääse, eli esimerkiksi esiintymislavalle konsertin tuoksinaan. Tavoittelen artistin olemuksesta jotain aitoa, oleellista ja autenttista. Pyrin taltioimaan konsertin tunnelmaa. Yleensä se onnistuu, kun menee tarpeeksi lähelle kuvattavaa, Vesa Linna kertoo.

Muusikoiden tarinat ja kuvat kirjaksi

Ajatus Rakkaudesta musiikkiin -kirjasta syntyi pikkuhiljaa.

Jotta kirjan teko pääsi vauhtiin, Vesa Linna pyysi haastateltavaksi kymmenen Suomen eturivin artistia. Lopputuloksena syntyi kirja, joka tarjoaa katsauksen muusikoiden elämään pintaraapaisua syvemmältä.

Syyskuussa ilmestynyt kolmesataasivuinen kirja oli iso projekti, Vesa myöntää. Pelkästään kuvia kertyi projektin aikana kymmenisen tuhatta.

– Oli ilo huomata, kuinka innostuneesti muusikot suhtautuivat kirjaprojektiin. Moni kiitteli matkan varrella, että heillekin oli hieno prosessi miettiä musiikkiin liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä, joita he eivät välttämättä olleet muuten tekemiseltään pysähtyneet niin paljoa pohtimaan.

Musiikin merkitystä etsimässä

Vesa Linnan tekemä matka artistien musiikilliseen maailmaan avaa lukijalle monta ovea kurkistettavaksi. Redraman lisäksi Vesa Linna seuraa Petri Tiilin eli Pelle Miljoonan, Markus eli Marzi Nymanin, Maarit Hurmerinnan, Teppo Mäkysen, Erja Lyytisen, Jukka Tolosen, Maria Ylipään, Ismo Alangon ja Jonna Tervomaan keikkailtoja.

Kirjassa muusikot kertovat omasta elämästään, iloista ja suruista, ja tietysti suhteestaan musiikkiin.

– Lähes kaikki muusikot, joiden kanssa olen keskustellut, ovat sitä mieltä, että musiikkiin sisältyy jokin mysteeri. Juuri tämä tekee asiasta mielenkiintoisen. Koskaan ei voi ymmärtää kaikkea musiikista, ei, vaikka olisi aiheesta kuinka perillä, Vesa pohtii. – Marzi Nyman sanoi: Kysymykseen siitä, mitä taide on, ei löydy koskaan tyhjentävää vastausta. Siksi on tärkeää kysyä tämä kysymys yhä uudelleen.

Myös Jonna Tervomaa uskoo, että musiikissa on jokin mysteeri. ”Se mysteeri tulee siitä, että jostain syystä musiikki aiheuttaa ihmisissä voimakkaita tunnereaktioita. Siihen, miten ihminen kokee musiikin, vaikuttaa se, mistä hän on tulossa, missä hän on, mihin hän on menossa ja mitä hän on kuullut aikaisemmin”, Jonna kertoo kirjassa.

Kirjanteon edetessä Vesa pohtii musiikin merkitystä: mistä musiikissa oikein on kysymys ja sitä, miksi musiikki vaikuttaa meihin niin vahvasti.

– Merkitys on varmasti suurempi kuin heti ymmärrämme. Sen huomaa esimerkiksi siitä, kun keskustellaan, pitäisikö kansallislaulu vaihtaa Finlandia-hymniin. Tai keskustellaan Suvivirrestä. Välittömästi ihmisillä on vahvat, tunneperäiset näkemykset asiasta.

On vaikea kuvitella kulttuuriamme ilman musiikkia, Vesa pohtii.

– Millainen olisi lauantain diskoilta ilman musiikkia? Millaiset olisivat häät ilman musiikkia? Millainen olisi jääkiekon MM-finaalin voitto ilman Maamme-laulua? Olemme niin tottuneet musiikkiin, ettemme sitä huomaa, mutta merkitys on valtava.

Vesa Linna: Rakkaudesta musiikkiin – Matka sävelten salaisuuteen. Basam Books, 2019

Lue myös Lauri Mikkola eteni vaikeuksien kautta näyttämölle