Elävän ravinnon kokille idut ovat jokapäiväistä ruokaa

Kasvisruokavaliolla on ollut suosijansa kautta aikojen, mutta niin sanottu elävä ravinto rantautui Helsinkiin noin 25 vuotta sitten. Silloin perustettiin ensimmäinen elävää ravintoa tarjoava ravintola ja terveyslehdissä julkaistiin ensimmäiset ohjeet, miten kotona voi itse idättää.

– Idättämisessä ja versojen kasvatuksessa hygienia on erittäin tärkeää, opastaa Helga Lind, joka aloitti elävän ravinnon kokin opintonsa jo tuolloin Marjatta Svennevigin perustamassa elävän ravinnon ravintolassa Helsingissä. Nykyään hän vastaa kasvisravintola Silvopleen elävän ravinnon keittiöstä. Helga kertoo, että heillä itujen ja versojen tarve on ravintolassa niin suuri, että ne tuodaan kasvattamoista.

Elävässä ravinnossa idätys on hyvin tärkeää, sillä siemenen entsyymit heräävät idätysprosessin alkaessa ja siemeneen alkaa muodostua runsaasti vitamiineja. Vaikka ei varsinaisia ituja kasvatakaan, Helga Lind käyttää idätystä ruuanvalmistusprosessin osana. Itäminen käynnistyy jo siinä vaiheessa, kun siemen liotetaan ja vesi kaadetaan pois. Parissa tunnissa itäminen on jo vauhdissa, vaikka ei vielä näy päällepäin.

Myös hapatus kuuluu olennaisena osana elävän ravinnon ruuanvalmistukseen. Helgan pöydässä on tarjolla on hapankaalin lisäksi hapatettuja porkkanoita ja kurkkuja. Kaikki ruoka valmistetaan luonnollisesti kasvikunnan tuotteista: vihanneksista, marjoista, hedelmistä, viljasta, pähkinöistä ja siemenistä. Tärkeimmät ruuanvalmistusvälineet ovat tehosekoittimet ja monitoimikoneet. Niillä Helga pyöräyttää niin mureketaikinat ja kastikkeet kuin mehut ja marjamoussetkin.

– Itse olen noudattanut pelkkää elävän ravinnon ruokavaliota kaksi vuotta. Täällä on kuitenkin paljon myös hyviä kypsennettyjä kasvisruokia tarjolla, ja haluan maistella niitäkin, kun syön lounasta. Ymmärrän kyllä, miksi jotkut syövät pelkkää elävää ravintoa, siitä tulee niin mahtavan hyvä olo, Helga kertoo.

Hän on ylpeä Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta työpaikastaan:

– Silvoplee on valtavan suosittu lounasravintola ja muutenkin se on täynnä aamusta iltaan. Kasvisruokailu kiinnostaa nykyään yhä useampia eri ikäisiä ihmisiä. Monet käyvät juomassa myös baarin terveysjuomia ja maistelemassa kahvilan upeita raakakakkuja.

Kokeile idätystä

Siemenet:
Auringonkukansiemen
Seesaminsiemen
Sinimailasensiemen

Palkokasvit:
Herne
Linssi
Mungpapu

Viljat:
Ruis
Vehnä

Idätysohjeet:

½–1 dl siemeniä, papuja tai viljanjyviä
1–2 litran lasipurkki
pala harsokangasta kanneksi
kumirengas, jolla harso kiinnitetään

1. Huuhtele idätettävät siemenet/pavut ensin kuumalla (60 astetta) ja sitten kylmällä vedellä. Käytä siemeniä/papuja enintään ¼ purkin tilavuudesta.

2. Liota siemeniä/papuja 6–12 tuntia koon mukaan ja huuhtele ne. Kaada puhtaaseen purkkiin ja sulje harsokannella. Aseta purkki vinoon alassuin (jotta ylimääräinen vesi valuu pois) esimerkiksi astiankuivauskaappiin ja huuhtele siemeniä/papuja 2–3 kertaa päivässä kylmällä vedellä.
3. Idätä siemeniä/papuja 2–4 vuorokautta, huuhdo ne ja säilytä kylmässä. Käytä noin 3–4 päivässä.

4. Useimmat idätetyt pavut täytyy kiehauttaa ennen käyttöä. Mungpavun ja vihreän linssin ituja voi syödä myös keittämättä. Idätetyt siemenet/pavut sopivat salaatteihin ja vokkeihin, viljat lisäksi tuorepuuroon. Seesaminsiemeniä idätetään ainoastaan 2–4 tuntia, muuten niistä tulee kitkeriä.

Herneenversot

1–2 dl kuivattuja herneitä
vettä
multaa

1. Liota herneitä yön yli vedessä.

2. Levitä kerros multaa yhdelle (tai kahdelle pienelle) lautaselle, kostuta ja levitä herneet päälle.

3. Peitä esimerkiksi tukevalla paperilla ensimmäisen vuorokauden ajaksi ja kostuta multaa 3–4 kertaa päivässä.
4. Poista peite, kun idut ilmestyvät näkyviin ja anna kasvaa 3–5 päivää kostuttaen säännöllisesti. Leikkaa sitten versoja salaattiin, viherjuomaan tai keittojen päälle koristeeksi.