Ensihoitolääkärin työ opetti suhtautumaan elämään toisin

Ensihoitotyössä kohtaa toistuvasti äärimmäisiä tilanteita, jotka jättävät jälkensä. Heini Harve-Rytsälä kertoo muistavansa lukuisia tehtäviä, jotka ovat jääneet mieleen sekä hyvässä että pahassa. Erityisesti synnytystehtävät ovat jääneet vahvoina muistoina mieleen.

– Niissä hetkissä, kun tehtävän päätteeksi maailmassa on enemmän ihmisiä kuin sinne lähtiessä, on jotain todella koskettavaa. Vanhempien ilo ja se, miten nopeasti elämä voikaan alkaa, muistuttavat siitä, että elämä jatkuu kaikesta huolimatta, hän kertoo.

Myös vakavat sydäntapaukset voivat jättää pysyvän jäljen, erityisesti silloin, kun potilas selviää. Harve-Rytsälä muistelee tilanteita, joissa suhteellisen nuori, aiemmin oireeton ihminen saa yllättäen sydäninfarktin, jopa sydänpysähdyksen, mutta nopea hoito pelastaa hengen.

– Se hetki, kun tietää potilaan selviävän ja palaavan kotiin perheensä luo, on äärimmäisen merkityksellinen. Ilman toimivaa ensihoitojärjestelmää lopputulos olisi voinut olla täysin toisenlainen.

“Mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä”

Työssä kohdataan jatkuvasti myös raskaita tilanteita. Mikään yksittäinen tapahtuma ei välttämättä tunnu ylitsepääsemättömältä, mutta samankaltaisten kokemusten kasaantuminen voi vaikuttaa syvästi.

– Usein juuri ne tilanteet, jotka jollain tavalla muistuttavat omasta elämästä, esimerkiksi samanikäiset ihmiset tai perheet. Jos tällaisia tilanteita tulee useita lyhyessä ajassa, ne voivat alkaa painaa mieltä.

Työ on muuttanut hänen suhtautumistaan elämään. Harve-Rytsälä korostaa, ettei mitään pidä pitää itsestäänselvyytenä.

– Vaikka omilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon omaan elämään, kaikkea ei voi kontrolloida. Mitä tahansa voi tapahtua kenelle tahansa, milloin tahansa. Samalla kuoleman kohtaaminen on tehnyt siitä vähemmän pelottavaa. Näen sen osana elämän kokonaisuutta.

Stressinhallinta on opittava taito

Stressi on olennainen osa ensihoitolääkärin työtä. Stressiin liittyy Harve-Rytsälän mukaan paljon väärinkäsityksiä. Yksi suurimmista on ajatus, että stressinsietokyky olisi synnynnäinen.

– Stressinhallinta on opittava taito. Samoin se, että stressi itsessään ei ole huono asia. Se on kehon luonnollinen reaktio, joka auttaa meitä selviytymään ja suoriutumaan, kunhan sen taso pysyy hallinnassa ja palautuminen on mahdollista.

Harve-Rytsälä nostaa esiin myös oivalluksen, joka on auttanut häntä henkilökohtaisesti eniten:

– Suurin yksittäinen muutos oli se, että lopetin stressaamisen stressistä. Kun hyväksyy sen, että tietyissä tilanteissa kuuluu olla stressaantunut, kuorma kevenee merkittävästi.

Palautuminen on elinehto

Palautuminen on työssä välttämätöntä. Harve-Rytsälä kertoo tarvitsevansa hiljaisia hetkiä, luontoa ja kulttuuria tasapainoksi vaativalle työlle.

– Yksin metsässä oleminen ilman ärsykkeitä on minulle tärkeää. Samoin taide, musiikki ja kirjallisuus. Ne tarjoavat hetken, jossa mieli saa levätä ja irrottautua todellisuudesta.

Myös työyhteisöllä on suuri merkitys. Vaikeista tilanteista puhuminen on tärkeää, mutta jokaisella on oma tapansa käsitellä niitä.

– Tärkeintä on, että toinen on tarvittaessa läsnä ja valmis kuuntelemaan. Joskus riittää tieto siitä, että joku välittää.

Ihmisten kohtaaminen vaikeissa tilanteissa on opettanut nöyryyttä.

– Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa reagoida. Ihmiset voivat käyttäytyä täysin odottamattomasti, ja silti jokainen reaktio on oikea siinä hetkessä. Ja vaikka yrittäisin parhaani, en aina onnistu löytämään oikeita sanoja juuri tämän ihmisen kohtaamiseen.

Toivoa ensihoitolääkäri löytää arjesta, erityisesti perheestään.

– Vaikka työvuoro olisi ollut raskas, kotiin tullessa elämä jatkuu. Perhe tuo vastapainoa ja muistuttaa, että maailma ei pysähdy, hän sanoo.

Lopuksi Harve-Rytsälä antaa lukijoille yhden keskeisen neuvon mielen hyvinvoinnista:

– Kuuntele, miten puhut itsellesi. Sisäinen puhe vaikuttaa valtavasti jaksamiseen. Moni meistä puhuu itselleen paljon ankarammin kuin puhuisi ystävälleen. Sitä voi harjoitella muuttamaan lempeämmäksi ja kannustavammaksi.

Hyväksy stressi – sitä ei tarvitse poistaa

Stressi ei ole pelkkä ongelma, vaan normaali ja hyödyllinen reaktio, joka auttaa toimimaan ja keskittymään. Stressinhallinta ei tarkoita sen poistamista, vaan sopivan tason säätelyä tilanteen mukaan. Heini Harve-Rytsälä kirjoitti aiheesta kirjan Hallitse stressiäsi – tue toimintakykyä paineen alla (Duodecim, 2026).

Stressi kuuluu elämään ja sitä voi oppia hyödyntämään.

Käytännössä:

Tunnista: “nyt olen stressaantunut”

Hyväksy tunne, älä taistele heti sitä vastaan

Kysy: auttaako tämä minua vai kuormittaako liikaa?

Stressinhallinnassa keskeistä on oppia tunnistamaan omat rajat ja liian kuormittavat tilanteet.

Heini Harve-Rytsälä korostaa, että stressiä pitää oppia säätelemään ja palautumista tarvitaan aktiivisesti.

Heini Harve-Rytsälä

• Olen koulutukseltani anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri sekä ensihoitolääketieteen dosentti. Olen työskennellyt operatiivisen toiminnan etulinjassa ensihoitolääkärinä vuodesta 2011, ja vuodesta 2016 alkaen osana lääkärihelikopterin miehistöä.
• Operatiivisen työn lisäksi hoidan ensihoidon osastonylilääkärin hallinnollisia tehtäviä ja tunnen siten myös hallinnollisen työn paineet ja haasteet.
• Kotona elän puolisona ja neljän lapsen äitinä tavallista ruuhkavuosiarkea. Rakastan luontoa, eläimiä sekä lukemista.