Joonas Berghäll löysi leppoisan elämän pohjoisesta

Lokakuussa 2011 Joonas Berghäll vieraili kuvausryhmineen tyttöjen turvakodissa Keniassa. Ryhmä kuvasi Äidin toive -dokumenttielokuvaa. Matkalta hän sai bakteerin, joka veti elokuvaohjaaja-tuottajan ”terveyshelvettiin”. Lisäksi Joonaksen äiti menehtyi neljä vuotta myöhemmin.

Sairastuttuaan hän alkoi ihmetellä, miksi suomalainen mies kuolee keskimäärin kuusi vuotta aikaisemmin kuin suomalainen nainen.

– Mietin, mitä pitäisi muuttaa, että se kuusi vuotta saataisiin myös suomalaiselle miehelle. Olen nyt nelikymppinen ja se ei tunnu miltään. Kun ajattelen kuusikymppistä miestä, mietin, että haluaako hän nähdä lapsenlapsen syntymän vai kenties lapsenlapsensa lakkiaiset, Joonas pohtii.

– Yhtäkkiä se kuusi vuotta onkin paljon. Kyllä sanoisin, jos olisi 65-vuotias mies ja hänellä miljoona euroa tilillä ja häneltä kysyttäisiin, lähdetkö nyt vai kuuden vuoden päästä, niin voin vaikka lyödä vetoa, että hän olisi valmis maksamaan sen miljoona euroa.

Joonas pohtii tupakan, alkoholin ja sydän- ja verisuonitautien merkitystä.

– Ne kun olisi pois, saataisiin paljon ikää lisää, hän tuumii. Olikohan se tutkimuksen mukaan kolme vai neljä vuotta lisää, Joonas muistelee.

– Silloin tajusin, että se olisi oikeasti pienestä kiinni.

Tuotantoyhtiö Oktoberin tuottama Miehiä ja poikia -dokumenttielokuva sai ensi-iltansa maaliskuun lopulla. Idea elokuvaan ei lähtenyt omista terveysongelmista, Joonas arvelee.

– Tai ehkä siellä oli alitajunnassa myös omaa elämää.

”Miehiä ja poikia kertoo suomalaisista isistä, miehistä ja pojista sekä heidän rakkaudestaan, toiveista ja elämänmenostaan”, Finnkinon elokuvaesittelyssä kerrotaan. Elokuva kertoo myös Joonaksesta itsestään.

Elokuvassa Miehiä ja poikia ohjaaja Joonas Berghäll kertoo myös itsestään. Kuva Oktober Oy

Hitaampaa elämää pohjoisessa

Elokuvan teon aikana Joonas Berghäll tajusi, että naiset ja miehet suhtautuvat eri tavalla omaan terveyteen, henkiseen hyvinvointiin ja stressiin. Ohjaajan mielestä naiset erimerkiksi joogaavat ja harrastavat meditaatiota miehiä ahkerammin. Joonas oli hiljattain haastatellut myös Tampereen yliopiston dosenttia. Tämä kertoi, että viisi minuuttia luonnossa riittää laskemaan ihmisen stressitasoa.

– Huomasin, että kaikkia miehiä yhdistää se, että ne ovat jotenkin rauhallisempia, onnellisempia ja hymyilevät enemmän, kun ne menevät luontoon. Se oli sellainen jännä oivallus minulle itselleni, Joonas kertoo.

Joonas päätyi ratkaisuun, joka mullisti hänen työtahtinsa. Hän muutti helmikuun ensimmäinen päivänä Tervolaan, josta on liki viisikymmentä kilometriä Kemiin ja 658 kilometriä Helsinkiin. Seutu on Joonakselle tuttua, onhan hän Kemistä kotoisin. Taloa ympäröi metsä, suo ja joki. Sinne Joonaksen äiti muutti jäätyään eläkkeelle.

Muutto on alkanut jättää jälkiä.

– Teen siellä käsillä töitä. Kun maalaan piharakennuksen seinää, näen jäljen koko ajan. Ihannetyöni on nurmikon leikkuu. Siinä tunnin leikkuun jälkeen huomaan onnistuneeni.

Joonas Berghäll muutti Pohjois-Suomeen oman terveytensä takia.

– Aina kun olen siellä, olen onnellisempi ja nukun paremmin. Se johtuu varmaan niistä kaikista iltatoimista. En yhtään stressaa, kun haen puita liiteristä, asettelen ne takkaan ja sytytän tulet. Se on sellaista pientä hyötyliikuntaa. Sitten vielä päälle iltasauna ja nukkumaan meno.

Joonas myöntää, että päivärytmi on muuttunut ja työnteon määrä on mullistunut.

– Se on niin eri kuin ennen, kun tulin kotiin kakskytkolme ja nolla nolla ja päässä vain suhisi. Säpsähtelin keskellä yötä, 1.40, ai niin, se sopimus piti tehdä, 3.15, ai niin, se budjetti piti lähettää, rahoitussuunnitelmakin on lähettämättä Saksan teeveelle.

– Oli ihan päätöntä, että mulla oli jossain maaliskuun lopulla 354 työtuntia kuukaudessa. Nyt olen tehnyt varmaan lyhintä kuukautta koko firman historian aikana. Huomaan, että alkaa tapahtua positiivisia terveysasioita.

Elokuvassa Miehiä ja poikia ohjaaja Joonas Berghäll antaa äänen isille ja pojille. Kuva Oktober Oy

Tapaamiset koskettavat

Joonas Berghäll on tavannut kaksikymmentä vuotta kestäneen elokuvauransa aikana valtavan määrän ihmisiä.

– Viimeisimmästä leffasta Arin, kuolleen varusmiehen isän haastattelu kosketti. Silloin pidin pöydästä kiinni, koska se tarina tuli niin vahvasti. Sitten olin kolmisen viikkoa kuvaamassa kenialaisessa turvakodissa. Se mitä ne tytöt olivat joutuneet kokemaan, jäi mieleen. Osa oli rohkeita ja oli karannut kotoaan pakkoavioliittoa. Se nosti kyyneleet silmiin kuvausassistenttia myöten. Se oli niin maagista ja voima niissä tytöissä oli mieletön. Siellä ne opiskelivat, että pääsisivät todennäköisesti yliopistoon tai johonkin muuhun kouluun opiskelemaan.

Miehiä ja poikia -elokuvan yhden päähenkilön, Martti Säisän, kanssa yhteistyö muuttui ystävyydeksi. Joonas vilkaisee puhelintaan ja hymähtää.

– Martin kanssa puhuttiin juuri tunti kymmenen minuuttia sitten. Ollaan yhteydessä vähän väliä, kun minä vain ehdin vastailla puhelimeen. Martin kanssa tuli vahva yhteys, joka johtuu varmaan siitä, että äitini kuoli sydänoireisiin reilu kolme vuotta sitten.

Tavallaan hän hieman tietää, mistä äiti kärsi reilun kymmenen vuoden aikana, Joonas arvelee. Äiti kävi useammassa sydänleikkauksessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

– Oli mitä pallonlaajennusta ja ohitusleikkausta, en minä niitä termejä muista, mutta se on tuttua Martille.

Joonas näki Martin kamppailevan niiden samojen sydänsairauteen liittyvien asioiden kanssa kuin äitinsäkin.

– Ainakin minulla siinä oli hyvin vahvaa samaistumispintaa. Esimerkiksi siinä, kun Martti käytti suihkutettavaa Nitroa, osa yleisöstä luuli, että Martti käyttää suunraikastajaa. Ne tietysti tiesivät, kenellä on sydänoireisia lähipiirissä.

Elokuvakiertue kuljettaa ympäri Suomea

Kesäkuussa Miehiä ja poikia kuljettaa ohjaaja Joonas Berghälliä ympäri Suomea. Nyt toukokuun lopussa hän on kaksi päivää Helsingissä, sitten taas Oulussa.

Elokuva kiertää sairaaloissa, kouluissa ja vankiloissa. Osa näytöksistä pidetään paikallisissa elokuvateattereissa, osaan elokuvan tuotantoyhtiö vie äänentoiston ja valkokankaan paikan päälle.

– Uskon, että tällä elokuvalla on vahva vaikutus sen nähneisiin ihmisiin. En ole yhdestäkään elokuvasta saanut näin vahvaa palautetta mitä tästä elokuvasta. Saan Facebook-viestejä, saan meilejä, saan tekstiviestejä. Viestit ovat sellaisia, että elokuva on lyönyt ihmiseen ja mennyt selkeästi katsojan sydämeen.

Pohjois-Suomessa yhden esityksen jälkeen mies halusi puheenvuoron ja kertoi, että hän viimeiseen asti vastusti elokuviin lähtöä.

– Häntä suoraan lainatakseni hän sanoi, ”Jumalan kiitos, että tulin katsomaan tämän elokuvan”. Mies kertoi tehneensä töitä 38 vuotta ja nyt hän tajusi, että hänen olisi pitänyt olla paljon enemmän tyttärensä kanssa. Vielä ei ole vielä myöhäistä, mutta nyt on syytä tehdä suunnanmuutos elämässä. Tämä kertoo vahvasti, että elokuva vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen elämään ja terveellisiin elämäntapoihin, silloin elokuva on onnistunut.

Myös Joonas muutti suhtautumistaan elämään. Nyt heinäkuun suunnitelmiin kuuluu loma.

– Katsotaan, uskallanko aloittaa vielä uimisen saunan yhteyteen, Joonas pohtii.

Jokivesi on kuulemma kylmää, mutta onhan lomaan vielä aikaa. Ja vielä pitää saada seuraava elokuva tuotantoon, Joonas paljastaa.

Lue myös:

Miehiä ja poikia -elokuva tähtää sydämeen

Joonas Berghällin Miehiä ja poikia -elokuva kertoo seitsemän tarinaa rakkaudesta