Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Miehiä ja poikia -elokuva tähtää sydämeen

Yksi Miehiä ja poikia -elokuvan päähenkilöistä on Martti Säisä, hirvimies ja Kemin seudun sydänyhdistyksen aktiivi. Martti kertoo olevansa tavallinen suomalainen mies. – Omasta jutusta olen puhunut äärettömän vähän ennen elokuvaa.

Marja Kytömäki, päätoimittaja
Julkaistu 28.3.2019
Martti Säisä lopettaa työnteon tuhoamalla työvälineet. Kuva Oktober

Martti Säisä huomasi jollakin some-kanavalla ilmoituksen, jossa haettiin henkilöitä miesten terveyttä erityisesti sydän- ja verisuonitautien osalta käsittelevään elokuvaan.

– Kirjoitin sinne lyhyen viestin, Martti muistelee. – Minulta pyydettiin vielä 4–5 sivun tarkempi kuvaus, mutta siihen vastasin, että olen enemmän puhetyön tekijä, en kirjoittaja. Joonas tulikin sitten itse tapaamaan minua. Juteltiin pari tuntia huoltoaseman baarissa ja lyötiin kättä päälle.

Niin alkoi Martti Säisän elokuvaura. Kuvaukset alkoivat syksyllä.

Herkällä mielellä

– Monta päivää oltiin kuvaamassa sekä kotona Maksniemessä että metsässä hirviporukan kanssa. Hirvialueella keitettiin tervastulilla nokipannukahvia ja juteltiin.

Kuvauksia tehtiin myös Kemin seudun sydänyhdistyksen tiloissa.

Martti kertoo, että elokuvan teko on ollut äärettömän kiinnostavaa.

– Ääninauhotuksissa pehmustetussa huoneessa olin äänessä kolme tuntia. Siitä tuli 12 minuuttia valmista tekstiä.

– Toivon, että elokuva herättäisi miehet, Martti huokaisee. Hän on huomannut, että tytöt katsovat jo nuorella iällä tarkemmin, mitä syövät ja miten liikkuvat. – Pojille ei tule missään vaiheessa mieleen, että tällaisilla elämäntavoilla ja elämäntyylillä se voi kostautua sitten eläkepäivillä.

Martti myöntää, että elokuvan teko on herkistänyt mielen: – Siinähän on joutunut väkisinkin palauttamaan mieleen niitä vuoden 2011 tapahtumia, kun infarkti tuli päälle. Vieläkin ääni värisee, kun muistelen, miten hyvin perhe oli mukana tukemassa. Pojan perhe asui Oulussa, heistä oli tosi iso apu. Ja tytär, joka asui silloin Sanghaissa, lensi sieltä asti tueksi.

Vaimo vie sairaalaan

– Kyllähän erilaisia tuntemuksia oli jo ennen infarktia, mutta niitähän ei osannut yhdistää sydänasioihin, Martti miettii. – Hirviporukan kanssa oltiin meidän mökillä savusaunassa. Siellähän happi loppui. Ja ylämäissä hengästytti. Mutta ei osannut ajatella, että ne johtui sydämestä.

– Silloin kun se infarkti tuli, olin talkoissa hirviporukan kanssa. Laitettiin maantiejuttuja kuntoon. Olin tiellä kontallani, kun kaveri sanoi, että “mene nyt autoon istumaan, muutenhan sinä kuolet siihen”. Martti oli istunut autossa jonkun aikaa ja ajellut sitten mökille. Siellä hän oli pannut saunan lämpiämään ja lähtenyt kävelemään loivaa mäkeä ylös mökille. Kävi henkeen.

– Sanoin vaimolle, että pikkuisen pitää maata ennen saunaa. Silloin vaimo ymmärsi, näki varmaan naaman väristä, että kaikki ei ole kunnossa. Hän sanoi, että nyt lähdetään heti sairaalaan, ”etkä edes itse aja autoa”.

Vaimo ajoi Martin Kemin sairaalaan. – Viikon makasin siellä, kun ehtivät liuottaa. Sitten minut vietiin Ouluun leikattavaksi.

Illalla Oulussa oli tarjottu vielä ruokaa. – Viimeinen ateria, oikein hieno lohimedaljonki, Martti muistelee tuumanneensa.

Leikkaus onnistui kyllä oikein hyvin, mutta meni vain puolitoista vuotta, kun todettiin neljä uutta tukosta. Se oli kova paikka.

– Kun Oulussa ilmoittivat, että on uusia tukoksia, menin autoon istumaan. Siinä meni aika tovi ennen kuin ratkaisuja pystyi tekemään.

Lopulta Martti päätti, että työnteko saa loppua. Hän lähti ajamaan, kunnes pysäytti auton tien laitaan.

Myyntihinnastot palavat

– Kaadoin neljä litraa bensaa salkkuun ja sytytin hinnastot palamaan. Kuvasin tapahtuman ja lähetin videon asiakkaille. Ajattelin, että jos hävitän työvälineet, silloin se varmasti loppuu. Muuten olisin vain pitänyt pari viikkoa lomaa ja lähtenyt uudelleen töihin.

Uusia tukoksia ei ole katsottu mahdolliseksi leikata. – Tammikuussa tehtiin neljännen kerran varjoainekuvaus. Suonet on niin hauraita, että ei leikata. Lääkitys on tapissa.

Sydämen kunto rajoittaa elämää. Lumityöt ovat raskaita ja pakkanen käy henkeen. Talvella Säisät ovatkin viettäneet pari kuukautta Espanjassa. – Siellä on helpompi liikkua, silloin tuli kyllä kuntoiltuakin ihan riittävästi.

Kävelylenkille Martti suihkauttaa suuhun lisänitron. Sen jälkeen hän pystyy kävelemään muutaman kilometrin.

Eläkkeelle Martti jäi 65-vuotiaana. Hän hämmästelee vähän itsekin, ettei päätös ole missään vaiheessa yrittäjähenkistä miestä kaduttanut.

– Moni on sanonut, että kun jää eläkkeelle, sitä vaan kävelee ikkunasta ikkunaan. Mutta minä en ole ollut levoton. Elämä ollut niin paljon monipuolista. Se oli hyvä päätös.

Säisät pistivät mökinkin myytiin, että töitä olisi vähemmän. Kalastelua varten sentään hankittiin vene.

Äijäkerhon vetäjäksi

Sydänyhdistykseen Martti Säisä liittyi melkein heti leikkauksen jälkeen. Seuraavassa kokouksessa hänet jo valittiin Kemin seudun sydänyhdistyksen hallitukseen. Yhdistyksessä Martti on hoitanut arpajaisjärjestelyjä ja vetänyt äijäkerhoa, jossa ammattikokki on mm. opastanut, miten paistetaan lihaa ja kalaa. Vertaistukikoulutustakin hän ehti harkita, mutta se jäi, kun omat terveysongelmat alkoivat pahentua.

Kokemusasiantuntijana hän on kuitenkin toiminut.

– Kemin sairaanhoito-oppilaitokseen pyydettiin vuosi sitten kertomaan potilaan näkökulmasta.

Kokemus oli oikein hyvä. – Tykkäsin, saattaisin mennä uudelleenkin.

Auditoriossa Martti oli kertonut opiskelijoille, kuinka hänet oli Kemistä Ouluun siirrettäessä eristetty. “Älkää jättäkö sellaista ihmistä yksin, se on kauhia paikka”, hän opasti.

Toinen asia oli napapiikki, jonka erityisesti yksi hoitajista osasi painaa niin, ettei se tehnyt kipeää. Hän painoi männän hitaasti alas. – Sanoin, että ei sillä potilaalla muutenkaan ole kivat oltavat. Opiskelijat eivät olleet osanneet ajatella asiaa.

 

Miehiä ja poikia elokuvateattereissa 29.3.2019.

Elokuvat traileri

Lue seuraavaksi