Joutilaisuuden taito

Pysähtyminen ja tekemättömyys voi tuntua mahdottomalta ihmiselle, joka on tottunut jatkuvasti tekemään jotain. Suomi on rakennettu kovalla työllä ja uutteruudella, josta voimme olla ylpeitä. Olemme ahkeraa ja tunnollista kansaa, joka tekee ja saa aikaan.

Mutta tämän tekemisen taustalla piilee vaara, liian vahva ajatus siitä, että on hyvä ihminen vasta kun tekee paljon. Eli kun suoritan jatkuvasti, teen ja touhuan, lunastan oikeuden olla hyvä ihminen. Vaara piilee siinä, että koskaan ei tule tehneeksi tarpeeksi, koska aina voisi tehdä enemmän. Mikä on riittävä määrä tekemistä? Ja sen vastapaino, saako välillä vain olla?

Mitä joutilaisuudella tarkoitetaan?

Joutilaisuus voi tarkoittaa jokaiselle meistä eri asiaa. Tärkeintä on, että ihminen tekee jotain, mikä tuntuu mukavalta hänelle itselleen. Dosentti Marja-Leena Mankan mukaan kaikki suorittamaton tekeminen, jossa ei ole selkeää tavoitetta, voidaan lukea joutilaisuudeksi. Elämme suoritusyhteiskunnassa, jossa verenkiertoomme on asennettu ajatus siitä, että koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain. Mutta tarvitsemme suoritusvapaata tilaa voidaksemme hyvin, jaksaaksemme ja luodaksemme uutta.

Joutilaisuuden hyödyt

Tutkimuksissa on huomattu, että joutilaisuus ja rentoutuminen palauttaa. Kun olemme tekemättä ja suorittamatta, keho ja mieli elpyvät. Huomiomme kiinnittyy eri asioihin ja näkökykymme laajenee. Saatamme tavoittaa jotain uutta ja merkityksellistä. Esimerkiksi, jos vietät laatuaikaa lapsen kanssa, keskity siihen äläkä samalla esimerkiksi pohdi tulevan iltapäivän tekemisiä.

Kun antaudut hetkelle ja läsnäololle, vaikka lapsen kanssa, voit tavoittaa merkityksellisyyden, nähdä ikään kuin kaiken taakse. Miten hieno tämä lapsi on tässä hetkessä ja miten hieno hetki meillä on. Vaikka hetket olisivat lyhyitä, niin ne antavat paljon.

Joutilaisuuden avulla on myös mahdollista tankata energiaa. Jos esimerkiksi koet olevasi väsynyt työviikosta ja haluat levätä ja palautua viikonlopun aikana, jätä aikaa joutilaisuudelle. Ei aikatauluja, ei suorituksia, ei velvoitteita niin paljon kuin mahdollista. Harjoittele olemista ja sellaista puuhastelua, joka tuntuu hetkessä hyvältä tekemisen vuoksi, ei lopputuloksen vuoksi. Viikonloppu tuntuu näin pidemmältä, mielellä on tila vaeltaa ja keholla tilaa palautua.

Miksi on vaikeaa vain olla?

Moni kokee, että omatunto soimaa, jos istuu sohvalla. Ja ihmisillä on eri kokoisia omatuntoja. Jonkun sisäinen kriitikko sallii pienen levon ja kahvikupin mittaisen tauon, ja toisen sisäinen kriitikko saattaa sallia yhden lepopäivän viikossa.

On hyvä kuulostella itseään ja pohtia, mistä tämä sisäisen kriitikon ääni tulee. Onko se lapsuudesta sisäistetty vanhemman ääni? Ja jos on, voisiko sille sanoa terveen aikuisen äänellä, että vähemmänkin riittää.

Sisäinen puhe ja sen muuttaminen lempeämmäksi, on avain moneen muutokseen. Moni uupuu, koska vaatimustaso itselle on kovin suuri, ja on vaikea suoda itselleen lepoa. Mutta lohdullista on, että tätä joutilaisuuden taitoa oppii, kuten kaikkia muitakin taitoja.

Tapoja on monia

Oleminen ei tarkoita vain ikkunasta tuijottelua, se voi olla monenlaista, ja jokaisella on oma tapansa rentoutua ja olla. Keskeistä on olla ilman aikataulua ja tavoitetta.

Monille luonnossa liikkuminen rentouttaa. Hikilenkin sijaan voi ottaa välillä tietoisen ”haahuilu – asenteen”. Kuljeskella ja ihmetellä luontoa ja omia ajatuksiaan. Olla läsnä hetkelle ja itselle.

Musiikin kuuntelu voi rentouttaa. Voisiko vain olla sohvalla ja kuunnella laulun sanoja? Moni suomalainen kokee laulujen sanojen voiman kuin runouden. Ja musiikkityylejä vaihtelemalla voi ajatuksiaan ja tunnelmiaan kuljettaa erilaisiin suuntiin. Joutilaisuutta voi olla vaikka laineiden tai lumisateen katselu, laiskottelu tai maukkaan kahvin nauttiminen hyvällä omallatunnolla.

Joutilaisuus voi olla käsillä tekemistä; käsityöt, maalaaminen, askartelu ja muu sellainen. Tärkeintä on luopua mittaamisesta, kuinka paljon tein ja tai sain aikaan. Keskittyä vain tekemiseen ja olemiseen. Ympäristönvaihdos kuten matkustaminen tai lomamökille siirtyminen voi auttaa olemaan joutilaana. Tärkeää on, että ympäristö on rauhallinen ja sellainen, jossa mieli saa vaeltaa.

Lue myös:

Hyvä me! Hyvinvointikurssille osallistuneiden perheiden vahvuuksia ja onnistumisia

Marjaana Lahti-Kosken blogi Jotta kukaan ei jäisi yksin (My News Desk)