Kanta-palvelut lisäävät potilasturvallisuutta
Omakanta on kansalaisen omien terveystietojen verkkopalvelu. Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoo, miksi se kannattaa ottaa käyttöön.
Kanta-palvelut on tarkoitettu palvelemaan sekä kansalaisia että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, apteekkeja ja sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia.
Omakanta on kansalaisen omien terveystietojen ja reseptien verkkopalvelu, jonka kautta on mahdollista mm. pyytää reseptien uusimista. Kaikki reseptit määrätään ja toimitetaan nykyään Kanta-palvelujen kautta. Palvelusta on mahdollista tulostaa itselleen resepteistä sama yhteenveto kuin apteekista saadaan.
Huoltaja pääsee myös katsomaan Omakannasta alle 10-vuotiaan lapsen tietoja. Iäkkään puolesta asioivalla laillisella edustajalla on samat oikeudet asioida potilaan puolesta kuin tällä itsellään. Reseptiasioiden hoitamiseksi on mahdollista antaa kirjallinen suostumus esimerkiksi kotihoidon tai palvelutalon työntekijälle.
Miksi minun kannattaa kirjautua Omakantaan?
Moni epäilee, onko Omakanta turvallinen käyttää. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala vakuuttaa, että palvelu on turvallinen:
– Kanta-arkisto ja Omakanta ovat vahvasti suojattuja. Ei ole mitään syytä olla käyttämättä Omakantaa.
Yhteiskäyttöisillä tietokoneilla, kuten kirjastoissa kannattaa kuitenkin noudattaa huolellisuutta: lopettaa katselu Kirjaudu ulos -painikkeella, tyhjentää välimuisti ja sivuhistoria sekä sulkea kaikki selainikkunat.
Mitä hyötyä Omakantaan kirjautumisesta sitten on?
– Omakannasta näet kaikki sinusta kirjoitetut sairauskertomustekstit. Näet myös röntgentutkimusten lausunnot ja laboratoriotutkimusten vastaukset, Anna-Mari Hekkala kertoo. – Olen törmännyt jo useasti tilanteeseen, jossa potilaalla on ollut tulokset jo tiedossaan, kun soitan hänelle vastauksista. Potilas on katsonut arvot itse Omakannasta, eikä ole minun luettelemieni tietojen varassa. Hänellä saattaa jo olla kysymyksiä tuloksista valmiiksi mielessään, ja ne on sitten helppo käsitellä puhelun aikana.
Hekkala muistuttaa myös, että Omakantaan voi kirjata hoitotahdon. – Jos joutuu tilanteeseen, ettei enää itse voi ilmaista tahtoansa elvytyksestä tai elämän pitkittämisestä esimerkiksi letkuruokinnan avulla, voi asian kirjata valmiiksi Omakantaan. Kun asia on jo tiedossa, se on omaisillekin helpompaa.
Ketkä pääsevät käsiksi tietoihini?
Käyttäjiä saattaa myös askarruttaa, ketkä kaikki pääsevät tarkastelemaan tietoja Kanta-arkistosta.
– Terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit ja hoitajat pääsevät lukemaan kanta-arkiston kautta sairauskertomustietoja. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman sähköistä tunnistautumista. Jokaisella ammattilaisella on omat PIN-koodit, joilla kirjaudutaan palveluun. Näin ollen jokaisesta käynnistä jää ns. lokitieto eli eräänlaiset sormenjäljet, joiden perusteella voidaan tarkasti määrittää, kuka tai ketkä ovat käyneet lukemassa tietoja. Tietojen katselu edellyttää hoitosuhdetta ja lupaa.
Anna-Mari Hekkala kertoo, että joskus vastaanotolla tulee tilanne, että potilaalla on jäänyt lupa kirjaamatta, eikä hän ole päässyt lukemaan esimerkiksi sairaalassa tehtyjen tutkimusten tuloksia.
– Kun olen sitten kysynyt potilaalta lupaa, he ovat yleensä olleet jopa pahoillaan että ”esto” on ollut päällä. Kukaan ei ole koskaan kieltänyt, etten saisi perehtyä heidän sairauskertomukseensa. On todella tärkeätä, että lääkärillä on tieto aiemmista tutkimuksista ja hoidoista, kun tehdään uusia hoitoratkaisuja ja mietitään oireiden syitä.
Erityisen tärkeää terveystietojen näkyminen on kiireellisessä tai hätätilanteessa, jolloin potilas itse ei välttämättä pysty niitä kertomaan.
Myös proviisorit ja farmaseutit apteekeissa pääsevät katsomaan Reseptikeskuksen tietoja.
– Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat katselleet tietojasi. Kysymällä kyseisestä yksiköstä saat tietää tarkemmin, kuka henkilö on ollut kyseessä.
Tiedot on suojattu hyvin, joten kukaan ulkopuolinen ei voi niitä nähdä. Kun jokainen voi tarkistaa omat tiedot Omakanta-palvelusta, muuttuu terveydenhuolto entistä läpinäkyvämmäksi.
Hukkuuko tieto Kanta-palveluun?
Aina silloin tällöin kuulee lääkäreiden valittavan, että Kanta on vaikea käyttää. Löytääkö lääkäri ylipäätään tarvittavia tietoja palvelusta eli onko siitä mitään hyötyä?
– On totta, että Kanta-palvelu ei ole kovin käyttäjäystävällinen. Tietojen etsiminen on aika hidasta ja usein joutuu avaamaan monta tiedostoa ennen kuin oikea löytyy, varsinkin jos potilaalla on paljon käyntejä, Hekkala myöntää.
– Tämä on kuitenkin ainoa tapa, jolla pääsee heti selvittämään potilaan sairauksia tai aiempia toimenpiteitä toisessa sairaalassa tai paikkakunnalla. Jos potilas on esimerkiksi käynyt päivystyksessä mökkipaikkakunnalla, on ensiarvoisen tärkeätä, että omalla kotipaikkakunnalla lääkäri pääsee lukemaan, mitä päivystyskäynnillä on tutkittu ja todettu. Aikaisemmin ainoa tapa oli potilaan vastaanotolle tuoma paperinen kertomus tai tietopyyntö faksilla. Onneksi tämä tapa on lähes poistunut, koska faksi ei todellakaan ole tietoturvallinen tapa. Eli kyllä sieltä Kanta-palvelusta tietoa löytyy. Tieto löytyy nopeasti varsinkin, jos osaa osapuilleen kertoa milloin on käynyt esimerkiksi päivystyksessä siellä mökkipaikkakunnalla. Päivämäärän mukaan tieto löytyy heti.
Omakannasta näkee:
- reseptit
- hoitoon liittyvät kirjaukset
- laboratorio- ja röntgentutkimukset
- alle 10-vuotiaan huollettavan tiedot.
Omakannassa voi myös:
- pyytää reseptin uusimista
- tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon
- antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen tai kieltää luovuttamisen.
Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisen jollakin seuraavista:
- verkkopankkitunnukset
- mobiilivarmenne
- sähköinen henkilökortti.
Palvelu näyttää reseptin tiedot ja niihin tehdyt merkinnät:
- mihin asti resepti on voimassa
- paljonko lääkettä on jäljellä
- milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista
- lääkkeen annosteluohjeet
- kuka reseptin on määrännyt
- milloin ja missä resepti on määrätty
- onko resepti uusittu.
Terveystiedoista näytetään:
- potilaskertomukset ja diagnoosit
- kriittiset riskitiedot
- laboratorio- ja röntgentutkimukset.