Hyppää sisältöön

Keho näyttää tunteesi

Odotat jotain mieluisaa tapahtumaa ja tunnet itsesi avoimeksi ja iloiseksi. Se näkyy ulospäin. Tämä on tyypillistä, kertovat Juha Siira ja Mikael Saarinen. Myös kipu ja pelko näkyvät kehossa.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 7.9.2021

Tunteet näkyvät kehossa.

– Kun ihminen odottaa jotain mieluisaa tapahtumaa, hänen kehonsa virittyy avoimeksi ja vastaanottavaiseksi, kun taas pelko saa kehon sulkeutumaan ja vetäytymään kasaan, Juha Siira ja Mikael Saarinen kertovat.

Juha Siira on kipupsykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja. Mikael Saarinen taas filosofian tohtori ja psykoterapeutti, joka on tehnyt väitöskirjan tunneosaamisesta. Heidän kirjansa Tunteet kehossa. Ymmärrä mitä kehosi kertoo (Kirjapaja 2021) ilmestyi keväällä 2021.

Keho viestii asennoilla

Kehon mekanismit ovat kehittyneet alun perin evoluution aikana. Yksilöhistoriamme ja kulttuuri vahvistavat niitä. Pyrimme automaattisesti suojaamaan itseämme niin sanotuilta vaarallisilta tilanteilta, Saarinen kertoo.

–  Tällöin keho käpristyy kasaan suojaamaan sisäelimiä pedon hyökkäykseltä. Avoin asento taas viestii lajitovereille, että uskallamme olla yhteydessä ja avaamme suojauksemme. Emme joudu nykyään juurikaan vastakkain petojen kanssa, mutta tiedostamattomasti voimme tulkita monet tilanteet itsellemme yhtä vaarallisina. Tämän johdosta keho reagoi niihin voimakkaasti suojautuen. Tulemalla tietoiseksi siitä, että saatamme ottaa asentoja, jotka aktivoivat puolustusreaktioita, voimme muuttaa niitä.

Varmasti iso osa ihmisen kehollisista reaktioita on seurausta eräänlaisista automaattisista reflekseistä. Siira kertoo esimerkin: Kun kuulemme esimerkiksi hälytysajoneuvon äänen, automaattisesti meissä aktivoituu orientaatiorefleksi, jota aivomme ja hermostomme säätelee. Sen seurauksena tapahtuu automaattinen tulkinta siitä, millaisia reaktioita siitä seuraa.

– Tietoisuutemme ei välttämättä kata tätä kokonaan. Mieluisat kokemukset avaavat kehomme ja sisäiset järjestelmämme, kuten aistimme. Kun koemme jotakin epämiellyttävää, automaattisesti alamme mennä kasaan ikään kuin suojautuaksemme kokemukseltamme ja siihen liittyviltä ärsykkeiltä.

Pitkällä aikavälillä kehomme alkaa muovautua tietyntyyppiseksi ja sen muodosta voi pelkistetysti päätellä, mistä on kyse.

– Hyvin traumatisoituneet ihmiset kehittävät itselleen monenlaisia suojakuoria tunnekokemuksensa peittämiseksi. Tosiasiassa mikään ei ole piilossa, Siira kertoo.

Pelkoa voi lieventää. Saarinen neuvoo esimerkiksi pidentämään uloshengitystä suhteessa sisäänhengitykseen, estämään hartioita ja katsetta painumasta alas ja avaamaan kädet auki. Mielessä voi sanoa ”tämä pelkoni” tai ”voin olla tässä ja nyt” tai jos paikalla on läheinen ihminen, halaamalla tai pitämällä kädestä kiinni. Pelkoja voi myös kirjoittaa paperille tai älypuhelimeen ja ottaa niihin näin etäisyyttä. Ja vaikkapa kysyä itseltään kolmannessa persoonassa ”miksiköhän Mikael reagoi tähän tilanteeseen näin vahvasti pelolla”.

Kipu muokkaa kehoa

Juha Siira on työskennellyt kipupotilaiden kanssa vuosien ajan. Hän on huomannut, miten kipu muokkaa ihmisen kehoa ja kehon asentoja: selkäkipuinen kulkee milloin vinossa, milloin etukumarassa. Myös psyykkinen trauma voi vaikuttaa kehon asentoon.

Tietenkin osittain kipu määrittää sitä, miten kehomme kykenee toimimaan, Siira kertoo.

Lihakset pyrkivät suojaamaan kipualueella ja sekin muovaa asentoja. Toisaalta suojaamme myös itse itseämme asettumalla esimerkiksi varovaisesti istumaan. Kuinka paljon asento määrittää esimerkiksi sitä, missä kipu sijaitsee, on monimutkainen.

– On hyvä muistaa, että keho on reaktiivinen ja siksi osa ulkoisesti näkyvästä on kehon reaktiota siihen epämiellyttävyyteen, jota se itsessään ilmentää. Iso osa tunteista on varastoitunut tai jumiutunut kehoon eri muotoisena. Kerromme kirjassamme, miten lihakset ja tunteet voivat olla hyvin vuorovaikutteisia ja siten esimerkiksi tietyn lihaksen jäykkyys voi olla merkki myös tunnekuormituksesta. Toki tässä arviossa on hyvä olla varovainen.

Siiran mukaan keho ilmentää myös monia kroonisia sairauksia, mutta yhteydet ovat usein hyvin vuorovaikutteisia. Siksi esimerkiksi sisäelinten kivut voivat olla puhtaasti fyysisiä tai niissä voi olla emotionaalinen sisältöä. Kun kipu ahdistaa ja pelottaa, se näkyy kehossa esimerkiksi hartioiden jäykkyytenä ja leuan kireytenä.

Sydän on tunnekeskus. Siksi matka päästä sydämeen on ihmismielen haastavin matka, Siira kertoo.

– Sydämen ympärille voi rakentua psykologinen muuri, joka suojaa sydäntä särkymästä tunnekuorman, kuten surun vuoksi. Kuinka paljon sydänsairauksissa on käsittelemätöntä tunnekuormaa, on mielenkiintoista. Olemme niin tottuneet ajattelemaan järkiperäisesti, että se mitä sydämessämme koemme, unohtuu helposti.

Negatiiviset tuntemukset voivat tuntua kipuna

Miten sairas ihminen voi tunnistaa, onko kyseessä tuntemus vai aito sairaudesta johtuva kipu?

Siiran mielestä tämä on mielenkiintoinen kysymys.

– Ihminen voi aina kehittää tietoisuuttaan. Tiedostamalla ja reflektoimalla voi oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja niiden vaikutusta kehoon. Kipu on kuitenkin elimistön keino viestittää, että jotakin on pielessä tai että johonkin on reagoitava. Siksi kipu on aina hyvä ottaa vakavasti. Pitkittyneet ja tutkitut kivut ovat eri asia. Niiden itsetutkiskeleminen on yleensä selkeämpää ja olen huomannut, että ihmiset itsekin pohtivat kipunsa taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten tunteita. Tunteet ovat kuitenkin reaktioita, eivät siis sinänsä hyviä tai pahoja.

Sairastuminen tuo tullessaan usein pelon ja ahdistuksen. Niitä lievittääkseen kannattaa kokeilla hengitystietoisuus harjoituksia, Siira neuvoo.

– Pelko ja ahdistus ovat kuitenkin yleensä varsin vahvoja tunteita. Kun harjoitus on yksinkertainen, se on helpompi ottaa käyttöön.

 

Hengityksen tarkkailu sydäntietoisesti -harjoitus

Hengityksen rauhallinen havainnoiminen on tehokas keino säädellä tunnekokemuksia. Sydämen alue on yksi kehotietoisuutemme keskeinen osa. Tällä harjoituksella sinulla on mahdollisuus kehittää sydäntietoisuuttasi hengityksen avulla.

  1. Varmista, että sinulla on hyvä asento. Voit istua tuolilla selkä suorana tai maata alustalla.
  2. Aseta sitten kämmenesi päällekkäin sydänalueen päälle rintaasi vasten.
  3. Voit sulkea silmäsi.
  4. Keskity hengitykseesi ja tarkkaile sen kulkua sisään ja ulos.
  5. Voit tuntea, kuinka kätesi liikkuvat hengitysrytmisi ja rintakehän liikkeittesi mukaisesti ylös- ja alaspäin.
  6. Jatka hengityksesi tarkkailua kädet sydämellä hetken aikaa.
  7. Lopeta harjoitus. Mieti lopuksi, mitä havaitsit.

Lähde: Juha Siira ja Mikael Saarinen: Tunteet kehossa. Ymmärrä mitä kehosi kertoo. Kirjapaja 2021.

Lue myös: Tutustu mindfulness-harjoitteluun.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset