Keittiössä saa pysähtyä hyvän äärelle

Ruuanlaitossa ihmisellä on käytössä kaikki aistit. Yhdessä kokkailu on hyvä tapa pysähtyä. Se auttaa myös löytämään uusia ominaisuuksia tutuista ihmisistä. Kun työyhteisö laittaa kolmen ruokalajin menun keittiöpsykologin kanssa, napakka esimies saattaa olla kömpelö mutta työyhteisössä hiljainen aulasihteeri voikin yllättää tarttumalla kauhaan ja kokkiveitseen lähes ammattimaisen elkein.

Keittiöpsykologi Satu Eerola on vetänyt kymmenisen vuotta kokkailuiltoja. Ruoka on olennainen osa näitä teemailtoja mutta Eerola on niissä selkeästi psykologin roolissa. Hän kertoo, että keittiössä työyhteisön hierarkia katoaa ja persoonat pääsevät esiin. Asioita voi käsitellä eri tavoin kuin neuvotteluhuoneessa.

– Ihminen on ihana. Arkisessa kiireessä se ei vain aina tule esiin. Ihmisiä ei kohdata ihmisinä.

Kokkailuillat sopivat erityksen hyvin esimerkiksi yrityksen fuusio- tai muuhun muutostilanteeseen. Satu Eerolan teemailloissa työporukka jaetaan muutamaan pienryhmään. Joka ryhmälle annetaan pohdittavaksi kokkailun lomassa muutama peruskysymys. Mikä lahja olet omalle työyhteisöllesi? Mikä vuodenaika koet olevasi omassa ammatillisessa kasvussasi? Mikä voisi tuoda piristystä omaan työpäivääsi?

Olenko tänään sitruuna vai salaatti?

Kokkailusessio aloitetaan valitsemalla hedelmä tai vihannes, joka kuvastaa parhaiten omaa oloa – kirpeä sitruuna tai raikas lehtisalaatti, iloinen omena vai värikäs porkkana. Kysymysten vastaukset puretaan yhdessä ruokailun aikana.

– Illoissa laitetaan kolmen lajin ateria. Ruuat, joita yhdessä kokataan, ovat hyviä ja helppoja. Tykkään itse Italian keittiöstä – siitä, että on hyvät raikkaat raaka-aineet.

Satu Eerola tekee psykologina työtä sekä yrityksissä että Tammerkosken lukiossa. Hänellä on hyvä ikkuna sekä työikäisten että nuorten maailmaan. Hän harmittelee sitä, että kaikenikäisten elämänmeno on liian kiireistä. Ihmiset eivät ehdi pysähtyä – ja juuri siksi keittiö on hyvä paikka istahtaa pohtimaan asioita.

– Itse pysähdyn joka päivä töiden päätteeksi noin kymmeneksi minuutiksi. Teen silmät kiinni ei-mitään. Mieli ja sydän tykkäävät siitä, että ihminen pysähtyy.

Toinen nykyajan ihmistä kuormittava asia on psykologin mielestä unen puute. Nukkumista ei arvosteta. Illalla puuhataan nukkumaanmenoon saakka jotakin hyödyllistä, vaikka juuri illan viimeiset hetket voisi käyttää rauhoittumiseen. Jos yöllä herää, puhelimen kelloa ei kannata katsoa, koska samalla voi ryhtyä automaattisesti tutkimaan puhelimeen tulleita viestejä. Yöllä ei tarvitse tietää, mitä kello on. Herätyskello pirisee sitten aikanaan.

Sydämen hyvinvoinnin takia olisi myös hyvä oppia karsimaan asioita. Usein teemme liikaa, koska emme halua tuottaa muille pettymyksiä. Ihminen, joka tykkää itsestään uskaltaa usein myös aiheuttaa muille pettymyksiä ilmoittamalla, että nyt en tee tuota asiaa. Kannattaa opetella rakastamaan itseään. Ja karsimaan:

– Karsiminen tuo balanssia sydämelle, Eerola sanoo.

Satu Eerola käyttää ilomielin keittiöpsykologin titteliä, vaikka sitä jotkut hieman hämmästelevät. Hän on lähtöisin perheestä, jossa isä oli ruuanlaiton ammattilainen ja ruokaa arvostettiin. Hän on elänyt aina ruuan ympärillä.

Keittiöpsykologi toivoo, että ihmisten suhde ruokaan voisi olla nykyistä terveempi. Hyvän ruuan syöminen on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia. Siitä ei pidä tehdä liian monimutkaista.

Satu Eerola ostaa usein viikonlopuiksi kotiin kauniita ja värikkäitä hedelmiä ja vihanneksia. Niistä saa kauniita asetelmia keittiöön. Vihannekset ja hedelmät tuovat iloa silmälle ja mielelle siinä missä kaunis kukkakimppukin.