Hanna-Riikka Kuisman Kerrostaloon mahtuu kohtaloiden ketju

Kerrostalo-romaanin alussa Hanna-Riikka Kuisma tuo lukijan eteen ajan, jolloin ei ole ihmisiä eikä eläimiä. On aivan hiljaista. Kunnes kasvit, sitten eläimet ja lopulta ihmiset ilmestyvät koneineen. Ihmismuurahaiset pystyttävät Suomen ensimmäisen asumalähiön, joka ei ole Helsingissä eikä Lapissa vaan siinä jossain keskellä, maaseudun ja kaupungin rajalla. Lähiön, jossa tapellaan ja tapetaan. Tupakkaa, viinaa ja huumeita kuluu. Nistit nukkuvat rapuissa. Lähiön uusi omistaja luo jatkuvasti uusia sääntöjä. Rappio on läsnä.

Ihmiskohtaloiden ketju

Sinne lähiöön kirjailija sijoittaa kolmekymppisen Jessican, joka ajautuu alamaailmaan ja ikävöi sijaisperheeseen sijoitettua poikaansa. Jessica vetää piriä ja toimii heittäjänä Kimille. Miehen otteet ovat kovat, ja pelko saa Jessican tekemään melkein mitä vaan.

Sakke ei juo ja ilmoittaa sen joka päivä blogissaan. Siitä on yli kuusitoista vuotta, kun hän otti viimeisen ryypyn. Nyt hän pitää kahvilaa, johon houkuttelee kulkijoita. Menneisyydessä häämöttää tapahtuma, joka pysyy Saken mielessä.

Miko laittaa äänen kovemmalle, kun äidin makuuhuoneesta alkaa kuulua voihkintaa. Kaveristaan Minjasta nuori mies pitää. Minja asuu naapurirapussa äitinsä Maaretin kanssa. Minjan isä istuu linnassa taposta.

Jade kulkee bussilla sen päätepysäkille asti ja palvoo saman rapun naista, jonka iho on ruskettunut ja kynnet hohtavat hopeaa. Kun äidille tulee asiakas, Jade piiloutuu siivouskaappiin. Sarasta taas tuntuu vähän pelottavalta olla asunnossaan kahdestaan pienen lapsen kanssa.

Lähiön uusi omistaja on määrännyt, että Terttua ei saa päästää porteista sisään – talon ensimmäistä asukasta. ”Tämä oli kuin ihmemaa, työn lisäksi oli vapaa-aikaa ja harrastuksia”, Terttu muistelee lähiön alkuaikoja. Sitten uusi omistaja alkoi laatia uusia sääntöjä, joita tippui postilaatikosta. Sitten rakennettiin aita. Lopulta omistaja laittoi Tertun pihalle, kun rahat eivät riittäneet vuokraan.

Kerrostalo on tiivistahtinen draama, jossa ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävillä yhteyksillä. Kirjan tarina etenee hengästyttävää vauhtia ja pitää otteessaan viimeiseen riviin asti. Henkilöhahmot piirtyvät uskottavina ja mitä parasta, kirjailija jättää lukijalle tilaa oivaltaa.

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo. Like, 2019

Hanna-Riikka Kuisma (s. 1978) on porilainen kirjailija, taidekriitikko ja kolumnisti. Hänen viimeisin romaaninsa Kerrostalo oli ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Kuismalle myönnettiin syksyllä 2019 Satakunnan taidetoimikunnan taidepalkinto.

Lue myös Malin Kivelän kirjan esittely: Pieni, sairas sydän