Hyppää sisältöön

Kun unettomuus vaivaa

Nukkumaan pitäisi käydä, mutta olo tuntuu virkeältä ja uni kaikkoaa. Et ole yksin, sillä unettomuus on yleinen ongelma.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 9.12.2020

Stressijärjestelmän vastapainoksi elimistössämme on järjestelmiä, jotka huolehtivat rentoutumisen kyvystä. Sopiva määrä etenkin hyvää stressiä on jopa välttämätöntä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, vakuuttavat psykologi Soili Kajaste ja psykiatri Juha Markkula kirjassaan Hyvää yötä. Tällaista hyvää stressiä on esimerkiksi sopiva määrä liikuntaa, aivojen rasittamista ja muut sopivan kokoiset haasteet.

Stressi ei saisi jatkua tauotta, vaan elimistön pitää saada palautua. Paras tilanne on, jos elimistö rasittuu sopivasti päivällä ja illalla uni maistuu. Jos stressijärjestelmät jäävät päälle ja vireyttä ylläpitävien aineiden pitoisuus pysyy jatkuvasti suurena, uni jää liian lyhyeksi. Kun toipumista edistävien mekanismien toiminta jää vajaaksi, elimistön tulehdusta hillitsevien järjestelmien tasapaino kallistuu tulehduksen suuntaan. Tässä Kajaste ja Markkula eivät tarkoita bakteerien tai virusten aiheuttamaa tulehdusta vaan tilannetta, jossa tulehdusreaktion osallisina olevat aineet ja mekanismit aiheuttavat vaurioita elimistön omille soluille.

Unihäiriöt merkki sairaudesta

Unihäiriöt ovat monen merkittävän sairausryhmän tausta- ja syytekijä. Vireystilan häiriöstä kärsivät voivat sairastaa samanaikaisesti monia sairauksia. Esimerkiksi Kajaste ja Markkula nostavat ylipainon, diabeteksen, verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, unettomuuden, levottomien jalkojen oireyhtymän, uniapnean, masennuksen ja alkoholin alkavan liikakäytön yhdistelmät.

Kirjoittajat huomauttavat, että tietoa lyhytunisuuden tai univajeen tilastollisesta yhteydestä sairauksiin ei voi suoraan soveltaa huonouniseen ihmiseen. Yleensä huonosti nukuttu yö jää huonosti nukutuksi yöksi ja seuraavana yönä ihminen nukkuu sikeästi.

Unettomuus näkyy esimerkiksi nukahtamisvaikeutena, jatkuvana yöllisenä heräilynä tai liian varhaisena aamuheräämisenä. Ruumiillisiin sairauksiin liittyy usein katkeileva yöuni. Näistä esimerkkinä on alkava sydänsairaus, jonka ensimmäisiä merkkejä voi olla unen katkeilu. Masentuneet taas kärsivät yleisesti aamuyön unettomuudesta.

Huolehtiminen ja märehtiminen nostavat vireystilaa ja uni kaikkoaa. Jos ihminen valvoo nukkumisen sijaan, päivän toimet heikkenevät. Se taas heikentää itsetuntoa ja laskee mielialaa, mikä vuorostaan ylläpitää unettomuutta.

Unettomuus on hoidettavissa

Unettomuuden hoidossa pyritään saavuttamaan hyvä unirytmi sekä mielen, ruumiin ja ympäristön rauha. Unettoman täytyy tutkia, mikä hänen elämässään tuottaa ylivireyttä tai heikentää elämän rytmiä.

Vanhuus, työttömyys tai vaikka pitkäaikaissairaus saattaa latistaa elämän rytmin. Ikävä ja ikävystyttävä elämä ruokkii huonounisuutta. Kajaste ja Markkula toteavat, että unettomuuden hoidon keskeiset seikat ovat elämänrytmin noudattaminen ja vahvistaminen sekä kehon ja mielen rauhoittaminen.

 

Lähteenä Soili Kajasteen ja Juha Markkulan kirja Hyvää yötä – Apua univaikeuksiin. Kirjapaja, 2020.

 

Soili Kajaste on helsinkiläinen psykologi, jolla on pitkä kokemus unettomuuden hoidosta kognitiivisen psykoterapian keinoin. Juha Markkula on turkulainen pitkään unihäiriöitä hoitanut psykiatri, jolla on myös unilääketieteen erityispätevyys.

 

Terveyskirjaston Unettomuus-artikkelissa lisätietoa terveestä unesta, univajeesta ja univelasta, unettomuuden syistä, itsehoidosta ja tietoa siitä, milloin on syytä hakeutua lääkäriin.

Lue myös:

Koiran kanssa puuhailu laskee stressitasoa ja luo rutiineja

Pienetkin häiriöt etätöissä voivat stressata aivoja

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset