Lääkehoito onnistuu yhteistyöllä
Sydänhoitajan ja lääkärin ohjaus vakuutti Satu Kytömäen ja auttoi suhtautumaan myönteisesti lääkehoitoon.
Närästykseltä se aluksi tuntui. Helmikuisena maanantaiaamuna töihin lähtiessä kipu yltyi kuitenkin niin kovaksi, että Satu Kytömäki päätti lähteä terveyskeskukseen. Sieltä hänet lähetettiin Seinäjoen keskussairaalaan. Vaikka sepelvaltimotauti oli lähisuvussa tuttu sairaus, omalle kohdalle vain 46-vuotiaana osunut sydäninfarkti järkytti.
— Viisi vuorokautta kestäneen sairaalahoidon aikana sain hyvin tietoa, mistä sairaudessa on kyse ja mitä hoitoon kuuluu. Sydänhoitaja ja lääkäri kävivät lääkkeet ja niiden vaikutukset yksitellen läpi. Vaikka lääkkeitä määrättiin kourallinen, ymmärsin, että niistä jokainen on minulle tärkeä. Halusin jatkaa mahdollisimman normaalia elämää.
Lääkkeiden käyttäminen ohjeen mukaan ei ole kaikille näin itsestään selvää. On arvioitu, että vain noin puolet pitkäaikaislääkitystä käyttävistä jättää lääkkeensä ottamatta tai ottaa niitä toisin kuin on tarkoitus. Tällöin lääkehoito ei vaikuta toivotulla tavalla.
Tunnetko lääkehoitosi tavoitteet?
Lääkehoito onnistuu varmemmin, kun tiedät jokaisesta lääkkeestä mihin vaivaan ja miksi sitä käytät. Selvitä lisäksi, milloin, kuinka kauan ja kuinka paljon lääkettä otetaan. Myös lääkkeen hinnasta voi reilusti kysyä ja keskustella. Sinua hoitava lääkäri, hoitaja ja apteekki osaavat neuvoa parhaiten lääkeasioissa. Voit etsiä tietoa myös luotettavista internetlähteistä.
Joskus lääkehoitoa joudutaan viilaamaan pitkäänkin, ennen kuin sopiva lääke tai lääkeyhdistelmä ja annostus löytyvät. Ihan ilman ongelmia ei Satukaan ole selvinnyt. Pallolaajennuksen jälkeen vuoden ajan käytettävästä lääkkeestä tuli haittavaikutuksena kiusallinen närästys. Ongelmaa yritettiin ratkoa lääkärin kanssa, mutta oireita poistavaa ratkaisua ei löytynyt. Tästä huolimatta Satu ei keskeyttänyt hoitoa.
— Tiesin että tämä lääke on minulle elintärkeä ja että sitä käytetään vain vuoden verran.
Toimivaan lopputulokseen päästään yhteistyöllä. Kysy rohkeasti mieltä askarruttavista asioista ja kerro seurantakäynnillä rehellisesti, miten olet käyttänyt lääkkeitä. Tässä auttaa lääkityslista, johon kirjataan kaikki käytössä olevat lääkkeet: lääkärin määräämät reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet ja ravintolisät. Lääkelistan voi kirjoittaa paperille, täyttää tietokoneella esimerkiksi osoitteessa laakekortti.fi tai sen voi tulostaa Omakanta-palvelusta ja täydentää siihen muut käytössä olevat lääkkeet.
Ei kannata luottaa pelkästään muistiin
Satu Kytömäki kehottaa tekemään lääkkeiden ottamisesta omaan päivärytmiin sopivan rutiinin, jolloin unohduksia tapahtuu vähemmän.
— Kun käyttää dosettia, voi helposti tarkistaa, tuliko lääkkeet otettua.
Muistin tukena voi käyttää myös vaikkapa puhelimen sovelluksia tai hälytyksiä. Yksi mahdollisuus on hyödyntää apteekin tarjoamaa annosjakelupalvelua. Tällöin asiakas saa lääkkeensä apteekista käteviin kerta-annospusseihin pakattuna tavallisimmin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.
Kolme vinkkiä lääkehoidosta
- Varmista että tiedät, miksi lääke on sinulle määrätty. Kysy ja keskustele lääkkeistä aktiivisesti hoidon alussa ja seurantakäynneillä.
- Tee lääkityslista ja pidä sitä ajan tasalla. Lääkityslista on tärkeä, sillä ajantasaista tietoa käytössä olevista lääkkeistä ei aina löydy tietojärjestelmistä. Vain lääkkeenkäyttäjä itse tietää, mitä lääkkeitä hän käyttää ja miten.
- Käytä dosettia. Olkoon lääkkeitä yksi tai useampi, dosettia vilkaisemalla voi varmistua, että lääkkeet on otettu.
Lue lisää lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä Fimean Kansalaisen lääketieto -verkkosivuilta.
Lue myös sydan.fi:n artikkelit sepelvaltimotaudista ja sen lääkehoidosta