Siirry sisältöön

Sepelvaltimotaudin lääkehoito

Lääkehoitoa tarvitaan sepelvaltimotaudissa aina, sairauden kaikissa vaiheissa.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 3.7.2019

Sepelvaltimotaudin lääkehoito voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhteen ryhmään kuuluvat lääkkeet, joilla pysäytetään itse ateroskleroosi eli sairauden eteneminen, ja ehkäistään siten sydäninfarkteja. Toisaalta moni potilas tarvitsee lääkkeitä, joilla helpotetaan sepelvaltimotaudin oireita.

Monesti sepelvaltimotautipotilaalla on muitakin sydänsairauksia, kuten esimerkiksi sairastetun sydäninfarktin vuoksi kehittynyt sydämen vajaatoiminta, tai rytmihäiriötaipumus kuten eteisvärinä. Tässä kirjoituksessa käsitellään pääasiassa sepelvaltimotaudin lääkkeitä. Muiden sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat vaikuttaa yksilöllisesti myös sepelvaltimotaudin lääkevalintoihin.

Sepelvaltimotaudin lääkkeet ovat pääasiassa alemman erityiskorvattavuuden piirissä (numero 206). Korvattavuuden hakemista varten tarvitaan lääkärin laatima B-lausunto.

Ennusteeseen vaikuttava lääkitys

Tähän ryhmään kuuluvilla lääkkeillä on todettu olevan merkittävää hidastavaa vaikutusta sepelvaltimotaudin etenemiseen. Niiden tiedetään vähentävän sepelvaltimotautipotilaan kuolleisuutta ja uusia sydäninfarkteja, siksi puhutaan ennusteeseen vaikuttavasta lääkehoidosta. Säännöllinen lääkitys on tärkeä. Älä koskaan lopeta tai vähennä lääkitystä neuvottelematta asiasta lääkärin kanssa.

ASA-lääkitys (asetyylisalisyylihappo) ehkäisee verihyytymän syntymistä. ASA-allergiset potilaat voivat käyttää vaihtoehtoisesti klopidogreeli-nimistä lääkeainetta. Pallolaajennuksen ja sydäninfarktin jälkeen tarvitaan määräaika, tavallisesti korkeintaan vuoden ajan kaksi samanaikaisesti käytettävää veren hyytymistä estävää lääkettä, mutta pitkäaikaiskäytössä yksi yleensä riittää.

Kaikille sepelvaltimotautipotilaille aloitetaan statiinilääkitys laskemaan kolesterolia. LDL-kolesterolin tavoitetaso on alle 1,8 mmol/l. Käytännössä ateroskleroosin suhteen olisi parasta, että LDL-taso olisi mahdollisimman matala. Jos kolesteroli ei laske riittävästi statiinihoidosta huolimatta, voidaan rinnalle lisätä kolesterolin imeytymistä estävä etsetimibi-valmiste. Markkinoilla on myös uusi lääkeryhmä, PCSK9-estäjät, joihin osa potilasta tulee saamaan korvattavuuden lähiaikoina.

Useimmilla sepelvaltimotautipotilailla on kohonnut verenpaine. Verenpaine pitää hoitaa tehokkaasti, siten että paine on kotona lepotilassa pääasiassa alle 135/85 mmHg. Verenpaineen hoitona kannattaa käyttää ACE-estäjää. Jos lääke aiheuttaa yskää, vaihtoehtona on ATR-salpaajien ryhmään kuuluva valmiste. Näitä lääkkeitä käytetään myös aina, jos potilas on ehtinyt sairastaa sydäninfarktin, joka vaikuttaa sydämen supistumiseen.

Diabeteksen hoitotasapaino pitäisi olla mahdollisimman hyvä. Kaikki diabeteslääkkeet sopivat sepelvaltimotautipotilaalle, mutta kahden lääkeryhmän on todettu olevan erityisen hyödyllisiä näille potilaille. Näitä lääkkeitä ovat glukoosinkuljettajaproteiini 2:n estäjät (empagliflotsiini, dapagliflotsiini jne.) ja GLP-analogit (liraglutidi, semaglutidi jne.).

Oireita lievittävä lääkitys

Oireita helpottavat lääkkeet auttavat tavalla tai toisella sairaan sydämen työtä, mutta eivät vaikuta itse ateroskleroosiin.

Näistä tunnetuimpia lienevät ”nitrot”, joita käytetään tarvittaessa oirekohtaukseen, mutta myös säännöllisesti. Nitrot eli nitraatit laajentavat verisuonia.

Yleensä sydäninfarktin jälkeen jokaiselle potilaalle aloitetaan beetasalpaajalääkitys. Lääke rauhoittaa sykettä ja estää pulssin nousua rasituksessa. Se ehkäisee myös rytmihäiriöiltä. Jos ei ole muita syitä käyttää lääkettä, kuten esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa tai rytmihäiriötaipumusta, lääkityksen keskeyttämistä voidaan harkita vuosi sydäninfarktin jälkeen. Lääkäri päättää jatkosta tapauskohtaisesti.

Jos ongelmana on sepelvaltimoiden supistelu- eli spasmitaipumus, kalsiumestäjälääkkeet voivat tuoda avun.

Kipulääkkeet ja erektiolääkkeet

Omatoimiseen kivun ja kuumeen hoitoon soveltuvat parhaiten parasetamoli -valmisteet. Varsinaisia tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeiini, ketoprofeiini, indometasiini) ei saisi käyttää säännöllisesti ja pitkäaikaisesti ilman lääkärin ohjetta.

Erektiohäiriöt ovat varsin tavallisia sepelvaltimotautipotilailla. Tavallisia erektiohäiriöiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä kuten esim. sildenafiilia (Viagra®) tai tadalafiilia (Cialis®) voi yleensä käyttää turvallisesti, kunhan vain ei käytä samanaikaisesti nitraattivalmisteita. Näiden yhtäaikainen käyttö on kiellettyä hankalien haittavaikutusten vuoksi.

Seuranta

Sepelvaltimotautipotilaan tulisi käydä kontrollikäynneillä terveyskeskuksessa tai työterveyslääkärillä noin kerran vuodessa. Käyntien yhteydessä tarkastetaan lääkityksen sopivuus ja riittävyys, sekä arvioidaan oireisuus, elintapahoidon toteutuminen ja muu elämänlaatu. Pelkkä reseptien uusinta ei ole seurantaa.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset