Lisää laatua, vähemmän määrää

Laadukas ruoka syntyy hyvistä ja tuoreista raaka-aineista, mielellään lähellä tuotetuista. Hyvälaatuinen, sesongit huomioiva ruoka ei välttämättä ole kallista. Tuoreiden kotimaisten kasvisten kilohinta on halvempi kuin pakastettujen ja maustettujen. Ja tuore peruna on edullisempaa kuin rasvaiset ranskalaiset.
– Gourmet-ruoka on laadukasta, mutta laaturuoka ei aina ole gourmetia, sanoo Glorian Ruoka ja viini -lehden päätoimittaja Sanna Maskulin. Hänelle laaturuoka on esimerkiksi uusi peruna tuoreen voin kera: aitoja makuja parhaimmillaan. Laatu ei siis tarkoita vain hienon ravintolan kalliita annoksia. Eikä tuplahinta takaa laatua.
– Kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet, mutta edelleen myydään esim. verkkoon pakattuja nektariineja, joista puolet on mätiä. Tai eltaantuneita pähkinöitä kovaan hintaan.

Laaturuualle ei ole yhtä oikeaa määritettä. Se on myös hyvin henkilökohtainen asia; vegaanille se voi tarkoittaa toista kuin lihansyöjälle.

Maskulinin mielestä laaturuoka on tuoretta, puhdasta ja sillä on tarina: mistä se tulee ja kuka sen on tehnyt. Se on vastakohta paljon prosessoidulle ”bulkkiruualle”. Laadun tunnistaa hyvästä mausta. Taannoinen hevosenlihakohu saattoi aiheuttaa sen, että ihmiset kavahtavat hevosenlihaa ”huonona” lihana, mitä se ei välttämättä ole.
– Ei hevosen lihassa ole mitään vikaa, mutta kuluttajan pitää tietää, mitä lihaa hän ostaa ja syö.

Se, että lapsille tyrkytetään ravintoloissa lastenlistoilla lähinnä rasvaista pikaruokaa, kuten ranskalaisia ja nakkeja, on suomalainen ilmiö. Tosin onneksi se ei enää ole kaikkialla se ainoa vaihtoehto.
– Laadun kehittymisen huomaa hyvin ravintoloiden kasvisruuista, jotka aiemmin olivat usein ala-arvoisia.

Myös lounashetkestä saa nauttia

Ruuan määrä tuntuu korvaavan usein laadun myös työpaikkaruokailussa. Ylen tuoreen selvityksen mukaan ahdamme lounaalla vatsaamme kilon verran ruokaa.
– Lounaallekin mennään hinta edellä. Toisin kuin muualla Euroopassa, jossa korostetaan ruokailun nautintoa ja laatua, vertaa Maskulin. Hyvä seura on tärkeä osa laadukasta ateriaa.
– Kuluttajat haluavat usein nopeaa ja halpaa, toteaa ravitsemusterapeutti Anette Palssa. Esimerkiksi muotijuoma smoothieta tarjotaan runsaasti kaupan hyllyillä. Valmiina, kun se olisi helppo sekoittaa itsekin. Tai syödä hedelmät ja marjat kokonaisina.

Kotiruokakin voi olla huonolaatuista.
– Esimerkiksi valkoisesta pastasta ja sikanautajauhelihasta tehty makaronilaatikko, kuorrutettuna runsaalla ketsupilla, tarjoiltuna ilman salaattia ja kasviksia. Ja hampurilainen ei välttämättä ole roskaruokaa, jos se koostuu paistijauhelihapihvistä, kokojyväsämpylästä ja kasviksista.
– Lähes kaiken voi valmistaa laadukkaasti tai laaduttomasti.

Arjen ja juhlan olisi erotuttava syömisissä. Mutta miksi juhlaruuan pitäisi olla epäterveellistä? Pitääkö viikonlopun kunniaksi aina tilata pitsat ja syödä jättipussi sipsejä ja kopallinen kaljaa? Voitaisiinko sen sijaan satsata ruuanvalmistukseen ja vaikka hyvään jälkiruokaan, ehdottaa Palssa. Terveellisen ja hyvän maun välillä ei ole ristiriitaa eikä terveellinen ruoka todellakaan ole pelkkää porkkanaraastetta.

Ruuan määrää kannattaa korvata laadulla.
– Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi, jos olo on jo kylläinen. Kannattaa sen sijaan syödä hitaammin ja maistella makuja. Jos ruoka ei enää maistu hyvältä, miksi jatkaa syömistä?

Monet merkittävästi ylipainoiset syövät hotkimalla. Silloin ehtii jo santsata, kun muut vasta tyhjentävät ensimmäistään.
– Olen neuvonut monia, jotka sanovat rakastavansa ruokaa, että nauti sitten, äläkä hotki!

Kun hidastaa, aistii enemmän makuja ja nauttii enemmän. Tällöin vähempikin riittää. Kaikkea voi syödä ja silti pysyä hoikkana. Mireille Guilianon kirja ”Ranskattaret eivät liho” valaisee asiaa käytännössä. Usein syötävä roskaruoka kannattaa korvata todella tyydyttävillä herkuilla harvemmin: vähemmän on enemmän!

Kohtuus karkaa monelta käsistä. Myös kieltäytymisessä. Syömiseen liittyy usein syyllisyyden tunteita.
– Hyvän syömisen takana on kohtuus, uskoo myös ravintoloitsija ja julkkiskokki Jyrki Sukula.

Hänen mukaansa laaturuoka on valmistettu raaka-ainetta kunnioittaen, maata kunnioittaen ja kuluttajaa kuunnellen.

Laaduton ruoka on puolestaan valmistettu raaka-aineesta, joka on kasvatettu luontoa turmellen, epäeettisissä ja epähygieenisissä olosuhteissa, ainoastaan valmistavan yrityksen omista lähtökohdista.

Italiassa asuva Sukula kiersi tv-ohjelmassa Suomea laittamassa kuppiloita kuntoon.

Suurimmat erot maiden välillä ovat hänen mukaansa ruokahetken ja yhdessä syömisen arvostuksessa. Lisäksi ruokaan käytetään merkittävästi enemmän rahaa Italiassa kuin Suomessa. Raaka-aineet ovat aina lähellä tuotettuja ja tuoreita.
– Kuluttaja Italiassa nostaa välittömästi metelin, jos raaka-aineet eivät ole kelvollisia.

Yksi iso ongelma suomalaisravintoloissa on Sukulan mukaan se, että kokit tyytyvät keskikertaisiin raaka-aineisiin. Haasteellisinta on löytää edullista ja hyvin tehtyä ruokaa, etenkin isojen kaupunkien ulkopuolelta.

Suomalaiset näyttävät tyytyvän esim. muoviin pakattuun kalaan, marinoituihin broilersuikaleisiin tai mauttomaan ja kalliiseen leipään.
– Huonosta joutuu maksamaan liikaa, sanoo Sukula. Ja toisaalta hyvää on liian harvoin tarjolla, kuten vaikka tuoretta kalaa, perunaa ja tomaatteja.