Hyppää sisältöön

Maarit Lassander: Stressi ja taloudellinen hyvinvointi liittyvät yhteen

Pitkäaikainen taloudellinen stressi huonontaa fyysistä terveyttä ja vaikuttaa myös mielenterveyteen, tietää erikoispsykologi Maarit Lassander. Murehtimalla asiat eivät muutu.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 3.9.2021
Maarit Lassander on perehtynyt laajasti työpsykologiaan ja oli mukana tutkimusryhmässä, joka arvioi Suomen perustulokokeilun vaikutuksia.

Oman talouden ymmärtäminen on elämäntaito, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia, kirjoittaa psykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander kirjassaan Rahaviisaus. Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista (Atena 2020).

– Talouden ymmärtäminen vaikuttaa oman elämän hallintaan ja itsenäisyyteen, mahdollisuuksiin toteuttaa omia unelmia mutta myös kykyyn ymmärtää muiden taloudellisia ongelmia.

Lassander puhuu taloudellisesta hyvinvoinnista. Usein sillä tarkoitetaan riittävää tulotasoa. Se voi kuitenkin merkitä myös itse koettua taloudellista hyvinvointia eli kokemusta turvallisuudesta, hallinnasta ja riittävyydestä.

Lassanderin mukaan taloudellinen ahdinko tai stressi ja taloudellinen hyvinvointi liittyvät yhteen.

– Kun kyse on taloudellisesta ahdingosta, yksilön on vaikea vastata ulkopuolelta tuleviin taloudellisiin vaatimuksiin, vaikkapa saada rahat riittämään välttämättömiin menoihin.

Ihmisen taloudellisiin perustarpeisiin ajatellaan usein kuuluvan ravinto, vaatteet ja asunto. Nykyisin perustarpeita ovat myös saniteettitilat, terveydenhoito, koulutus ja pääsy internetiin.

Myös esimerkiksi työpaikalla on merkitystä. Monelle mielekäs työ merkitsee ystävyyssuhteita ja työlle omistautumista. Taloudellinen ahdinko ja stressi voi syntyä siitä, että sairastuu ja joutuu jättämään työpaikkansa sen takia. Ystävyyssuhteetkin voivat kärsiä sairauden takia.

– Sairastuminen on yleinen taustatekijä taloudellisessa ahdingossa. Olisikin hyvä, että terveydenhuollossa huomioitaisiin kokonaistilanne, psykologisen tuen tarve ja taloudellinen konsultointi. Sairastuminen on itsessään jo niin kuormittavaa, että muut stressitekijät sen päälle voivat vaikuttaa toipumisennusteeseen. Sosiaalinen tuki ja turvallisuuden tunne ovat tärkeä pohja sille, että on mahdollista keskittyä huolehtimaan itsestä ja omasta voinnista, Lassander kertoo.

Terveys on yksi ihmisen keskeisiä perustarpeita, ja taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa ihmisen terveyteen – niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin. Kun kyse on taloudellisesta ahdingosta, yksilön on vaikea saada rahat riittämään välttämättömiin menoihin. Jos tilanne jatkuu pitkään, tällainen pitkäaikainen taloudellinen stressi huonontaa fyysistä terveyttä ja vaikuttaa myös mielenterveyteen. Itsearvostus ja luottamus elämään kärsivät.

– Avun hakeminen ja tilanteesta puhuminen on tärkeää. On myös olennaista varmistaa, että pääsy terveyspalveluihin ei vaarannu taloudellisen tilanteen vuoksi. Mikäli tällainen riski on olemassa, on hyvä olla yhteydessä myös kunnan sosiaalipalveluihin. Talousneuvojilla olisi hyvä olla käsitys siitä, miten taloustilanne voi vaikuttaa mielenterveyteen, jotta he voivat varmistua siitä, että asiakas pääsee tarvittavien palvelujen piiriin.

Murehtimalla stressi pitkittyy

Ahdinko voi aiheuttaa kroonista, pitkäaikaista stressiä.

– Silloin ihmisen stressitaso vaihtelee mutta on yleisesti kohtuullisen korkealla tasolla. Korkeasta stressitasosta kertovat muun muassa syke, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet ja yleinen ylivireys.

Kun stressi lisääntyy, ihminen saattaa jumittua murehtimiseen. Murehtiminen on asioiden pyörittelyä ja vatvomista mielessä, johon ei tunnu tulevan loppua, Lassander kertoo.

– Murehtiminen on mielestäni mielen pyrkimystä käsitellä uhkaavia asioita ja ratkaista niitä. Mutta usein asioihin, joita murehditaan, ei löydy ratkaisua ajattelemalla. Tällöin murehtiminen vie energiaa ja vie huomion niistä asioista, joihin todella voi vaikuttaa. Murehtimisen rajoittamista on hyvä harjoitella huomaamalla, milloin on erityisesti taipuvainen murehtimaan ja keksimällä itselleen vaihtoehtoista tekemistä niihin hetkiin.

Murehtimista voi vähentää myös esimerkiksi asettamalla itselle murehtimishetki. Sillä Lassander tarkoittaa rajallista aikaa päivässä, jolloin itsellä on lupa murehtia.

– Murehtija voi myös huomata, että murehtiminen on vain ajatuksia, joilla ei ole vaikutusta todellisuuteen.

Pitkäaikaisiin taloudellisiin vaikeuksiin saattaa liittyä kokemus opitusta avuttomuudesta, jolloin ihminen lannistuu vaikeuksissa helposti. Lassanderin mukaan lannistuminen ja toivottomuus lisäävät masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiä.

– Pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti ja samalla myös mielenterveyteen. Jos huomaa itsessään merkkejä jatkuvasta ahdistuksesta ja masennuksesta, kannattaa tähän etsiä apua. Ensimmäinen askel voi olla vaikkapa soitto kriisipuhelimeen tai yhteydenotto matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin omalla paikkakunnalla.

Maarit Lassander: Rahaviisaus. Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista (Atena 2020).

Lue myös:

Stressin hallinta mindfulnessin avulla

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset