Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Mielen hyvinvointi / Mielenrauhaa mindfulness-ryhmästä

Mielenrauhaa mindfulness-ryhmästä

Sydänmindfulness tyynnyttää mielen. Kun mieli rauhoittuu, levoton sydän seuraa perässä.

Virve Järvinen, Jyrki Luukkonen
Julkaistu 2.1.2018
Päivitetty 7.5.2019
Sydänmindfulness-kursseista saatu palaute on ollut hyvää. Kurssi kiinnostaa myös hoitoalan ammattilaisia. Pilottikurssien kokemukset kertovat keväällä 2018, lähteekö Sydänliitto yhdessä sydänyhdistyksien kanssa laajentamaan sydänmindfulness-toimintaa valtakunnalliseksi.

Mari Karinen herää monesti aamuyöllä rytmihäiriötuntemuksiin. Kun sydän poukkoilee, hänen on vaikea napata uudelleen unenpäästä kiinni. Mielikin alkaa poukkoilla ja syöttää tajuntaan huolia ja murheita: tulevaisuus sydämen läppävian kanssa pelottaa. Mari rauhoittelee vilkasta mieltään tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin harjoituksilla. Mindfulnessissa on kyse harjoitusten avulla kehitettävästä taidosta tarkastella tietoisesti ajatuksia, tunteita ja kehon reaktioita ilman ennakkoasennetta.

– Vaikka sydän hakee huomiotani, keskityn hengitykseeni ja muun kehoni tuntemuksiin, Mari, 40, kertoo.

Kun ajatukset lähtevät vaeltamaan, Mari palauttaa ne hengitykseensä: siihen, kuinka ilma virtaa viileänä nenästä sisään ja lämpimänä suusta ulos. Hän voi myös keskittyä tunnustelemaan, kuinka painavalta keho ja sen eri osat tuntuvat patjaa vasten.

– Vähitellen aivot lakkaavat suoltamasta tauotta murheita ja kauhuajatuksia, ja ajatusten väliin tulee tilaa. Kun mieli rauhoittuu, sydän seuraa perässä, Mari kuvaa.

Mari on harjoitellut mindfulnessia Tampereen sydänyhdistyksen sydänmindfulness-kurssilla. Se on toinen Sydänliiton viime syksynä järjestämistä sydänmindfulness-pilottikursseista.  Kurssilaiset kokoontuivat kahdeksan kertaa.

– Sydänsairaudet kuormittavat mieltä. Mindfulnessilla voidaan vähentää kielteistä sisäistä puhetta ja rauhoittaa mieltä, sydänmindfulness-ohjaaja, suunnittelija Anne Kuusisto Sydänliitosta kertoo.

Kurssilla käsitellään hengittämistä, tässä hetkessä olemista, tietoista liikettä, vuorovaikutus- ja myötätuntotaitoja sekä omia arvoja. Tavoitteena on parantaa valmiuksia hallita stressiä, lisätä hyvää mieltä ja kehon rentoutta.

Läsnäolon taito säästää sydäntä

Huoliajatukset ja niiden herättämät tunteet vaikuttavat kehon toimintaan. Ne saavat elintoimintojamme säätelevän autonomisen, tahdosta riippumattoman hermoston virittymään. Autonominen hermosto jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistön fysiologisia toimintoja ja saa sen valmistautumaan uhkaan, jolloin sydämen syke nopeutuu ja voimistuu. Parasympaattinen hermosto puolestaan valmistaa kehoa ja mieltä lepoon ja stressistä palautumiseen, jolloin syke laskee.

– Sairauteni on saanut aikaan sen, että sympaattinen hermosto on ottanut elimistössäni vallan, Mari harmittelee.

Sympaattisen hermoston virittäytyminen on elimistölle stressitila, joka jatkuvana altistaa sydänsairauksille ja pahentaa sydänoireita.

– Mindfulness-harjoittelu aktivoi parasympaattista ja hillitsee sympaattista hermostoa. Se vähentää tutkitusti sympaattisen hermoston aktiivisuustasoa, Anne Kuusisto lainaa parin vuoden takaista kotimaista tutkimusta, jossa selvitettiin tietoisuustaitojen harjoittelun vaikutusta iäkkäillä sydänpotilailla.

Sympaattisen hermoston aktiviteetin ja sitä kautta stressihormonien tuotannon väheneminen alentavat verenpainetta ja hidastavat sydämen lyöntitaajuutta.

– Mindfulness vaatii harjoittelua. Kurssi motivoi harjoittelemaan tiiviimmin kuin netistä tai kirjasta poimittu ohje. Ryhmäharjoitusten ansiosta pystyn nykyään rentoutumaan melkein missä tahansa – vaikka bussipysäkillä, Mari kertoo.

Mieli kevenee

Mindfulness-harjoituksissa kiinnitetään huomio nykyhetkeen: mitä tunnen, ajattelen tai koen juuri nyt. Koska hengitysliike on automaattisena aina aistittavissa, mindfulnessissa harjoitellaan ensimmäisenä hengitykseen keskittymistä. Huomion keskittäminen yhteen asiaan vähentää ajatusten harhailua ja huoliajatuksia.

– Ikävät ajatukset aiheuttavat ikäviä tunteita, ja ikävillä tunteilla on ikävät vaikutuksensa kehoon. Kurssilla olemme opetelleet päästämään irti ikävistä ajatuksista ja hankkineet lintuperspektiiviä omiin asioihin tai elämäntilanteeseen, Anne kertoo.

Tietoisuustaitojen hallinta ei poista elämästä ikävyyksiä, mutta se opettaa suhtautumaan niihin uudella, vähemmän kuormittavalla tavalla.

– Mindfulness tehoaa hyvin kuviteltujen uhkien aiheuttamaan stressiin. Se ohjaa tunnistamaan, sietämään ja hallitsemaan niiden aiheuttamia hankalia tunteita, mikä lievittää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, Anne Kuusisto lisää.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi