Mindfulnessin edelläkävijät

Nykyään on jo olemassa tutkimusnäyttöä masennuksen ja sepelvaltimotaudin yhteydestä. Yli 30 prosentilla sydänpotilaista esiintyy masennuksen oireita ja masennus lisää kuolleisuutta sydäninfarktiin.

Masennusta pidetään myös itsenäisenä riskitekijänä sepelvaltimotaudissa ja masennuksella on jo itsenään vaikutus elämänlaatuun ja toimintakykyyn.

Mindfulness

• vähentää masennusta
• auttaa keskittymään tietoiseen läsnäoloon
• auttaa palautumaan kuormituksesta
• lisää yhteisöllisyyttä ja huomaavaisuutta
• helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa
• opettaa kohtuullisuutta
• auttaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin
• opettaa joustavuutta
• lisää keveyttä ja leikkimielisyyttä elämään
• opettaa pysähtymisen taitoa
• antaa tilaa uusille toimintamalleille
• lisää keskittymiskykyä
• opettaa itsetarkkailua ilman arvostelua
• opettaa hallitsemaan mieltä, ettei mieli hallitse

Hyviä tuloksia Tyksissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on edelläkävijä mindfulnessin hyödyntämisessä hoitojen tukena Suomessa. Menetelmää on nyt käytetty tuloksellisesti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa neljä vuotta.

Apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Leena Kähäri kiinnostui tietoisuustaidoista, niiden hyötyjen vahvan tutkimusnäytön takia. Mindfulnessin lääketieteellinen käyttö on myös tarkasti tieteellisesti tutkittu.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on noin 7500 työntekijää, joista 750 on jo käynyt mindfulness-kurssin.

– Olemme saaneet hyviä tuloksia mindfulnessin vaikutuksesta niin potilaiden kuin työntekijöiden keskuudessa.

– Mindfulness auttaa muun muassa suolistosairauksiin, syövänhoitoon ja sydänpotilaita leikkauksen jälkeisiin stressitiloihin.

– Työntekijöiden keskittymiskyky ja stressinsietokyky paranevat, ystävällisyys ja avuliaisuus lisäävät sitoutumista, työn iloa ja työnimua, joka on eri asia kuin työholismi. Työn imua tunteva saa työstään tyydytystä ja osaa lopettaa, kun työstä loppuu nautinto.

Tietoisuushallinta tutuksi

Apulaisosastonhoitaja Nina Vahlman-Sario ohjaa tietoisuushallinnan perusryhmiä TYKSin yleissairaalan psykiatrisella poliklinikalla.

Leena Kähärin suunnittelemiin kursseihin kuuluu tietopaketti sekä harjoituksia. Harjoitukset sisältävät mm. hengityksen tarkkailua ja aisteihin keskittymistä, joiden avulla pyritään ajatusten ja mielen tarkkailuun.

Vahlman-Sarion ryhmissä on ollut muun muassa syöpä-, elinsiirto-, kipu-, diabetes- ja hengityselinpotilaita.

– Tulokset terveysongelmissa ja psykiatrisissa häiriöissä ovat olleet selkeitä. Stressinhallinnasta ja tietoisuustaidoista on hyötyä kaikkiin vakaviin sairauksiin, joihin yleisesti liittyy stressiä, huolta ja murehtimista.

Apua syömishäiriöihin

TYKSin yleissairaalan psykiatrisen poliklinikan sairaanhoitaja Susanne Niemi ohjaa syömishäiriöryhmiä, joihin ravintoterapeutit, diabetespoliklinikat ja terveyskeskuslääkärit lähettävät potilaita.

Ryhmät on suunniteltu mm. potilaille, jotka ovat hakeutuneet laihdutusleikkaukseen, tai ovat jo olleet leikkauksessa, mutta paino on lähtenyt taas nousemaan.

Mindfulnessista on saatu apua elämänhallintaan sekä parempaan oman itsensä hyväksyntään, jota tarvitaan syömishäiriöissä.

– Ahmimishäiriö liittyy usein ylipainoon. Monet ylipainoiset syövät liian nopeasti ja suuria määriä kerrallaan. Ryhmissä hidastetaan tietoisesti syömistä, käytetään aisteja, maistellaan ruokaa ajan kanssa ja syödään pieniä määriä kerrallaan.

– Ruokatottumuksiin saadaan muutoksia kun syöminen hidastuu, jolloin vähempikin ruokamäärä riittää.

– Syömisenhallinta on suorassa yhteydessä terveyteen, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Leena Kähäri harjoittaa myös itse mindfulnessia käytännön tilanteissa. Hän pyrkii keskittymään, olemaan läsnä hetkessä ja tekemään korjaavia mielenliikkeitä stressin yllättäessä.

Nina Vahlman-Sario harjoittaa mindfulnessia päivittäin. Hän innostui menetelmästä Leena Kähärin kautta.

Susanne Niemi tekee hengitysharjoituksia halutessaan päiväänsä pysähtymisen ja rauhoittumisen hetkiä.