Hyppää sisältöön
Etusivu / Kulttuuri / Museot ja näyttelyt / Minna Sirnö kiittää taidetta ja kulttuuria herätetyksi joutumisen hetkistä

Minna Sirnö kiittää taidetta ja kulttuuria herätetyksi joutumisen hetkistä

Taiteen edistämiskeskuksen johtajan paikan jättävä Minna Sirnö hyvästelee kohta viisivuotiskauden, johon on mahtunut niin tunteiden kirjoa kuin uuden synnyttämistä. Ja paljon, paljon muuta.

Anna-Maija Järvi-Herlevi
Julkaistu 3.1.2018
Päivitetty 14.2.2020
Kuvassa Minna Sirnö ja Tapani Kokon veistos. Kuva: Marjo Mäenpää

– Olen saanut olla työstämässä suomalaisten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin, Minna Sirnö sanoo kiitollisena.

Työkautensa parhaat ja pahimmat vaiheet hän kiteyttää ytimekkäästi: – On ollut hienoa nähdä, miten vahvasti viraston virkamiehet ovat sitoutuneet tehtäviinsä, ja rankkaa kokea yt:t vain vuosi viraston perustamisen jälkeen.

Juuri nyt tuntuu haikealta jättää taiteen haastava kenttä. Taikessa on pitkään toimittu soveltavan taiteen puolesta kulttuurin hyvinvointivaikutusten tuomiseksi jokaisen ulottuville terveydellisestä ja muusta elämäntilanteesta riippumatta. Tuloillaan on kausi, jolloin kulttuuri- ja taidepolitiikassa alkaa tapahtua: Mitä sote-yhteistyö tuo arkeen? Entä festivaalit, jotka ovat siirtymässä toreille ja turuille? Tai niiden toimintatapojen kehittäminen – kuten prosenttiperiaatteen – , joiden ansiosta rakennetussa ja rakennettavassa ympäristössä on entistä paremmat mahdollisuudet kokea taidetta ja kulttuuria?

Taiken päätuote liittyy sivistyksellisiin oikeuksiin ja sielunruoan takaamiseen. Apurahoilla varmistetaan, että taidetta on, vaikka työsuhteita ei ole. Niillä mahdollistetaan esim. kirjailijan työskentely kirjoitusprosessin aikana ja taataan, että lukuhullu kansa saa yhä lukea rakastamaansa uutta kotimaista kirjallisuutta.

– Näyttämötaiteen tyyppiset alat, joilla on ollut pysyviä työpaikkoja, ovat kärsineet rakennemuutoksesta. Hautakivisopimuksia ei enää ole, muistuttaa Minna Sirnö. Suomalaiset tahtovat silti teatteria elämäänsä.

– Taikeen kertyy myös asiantuntemusta, jota pyritään jakamaan yhteistyöelimille, ja tietysti viemme lausunnonantajana eteenpäin taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta koskevaa sanomaa.

Kritiikki avaa näkökulmia

Oma osuutensa sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa on myös taidejournalismilla, jota Taike tukee:

– Sillä on iso rooli saavutettavuuden toteutumisessa tiedon jakajana. Sillä on myös historiallinen rooli, kun luomme kansakuntana ymmärrystä suomalaisen taiteen kehityskaaresta. Kritiikki avaa näkökulmia ja haastaa omaa ajattelua. Kun luen arviota, minun ei tarvitse olla kriitikon kanssa samaa mieltä, mutta huomaan pohtivani, miksi näen tai koen teoksen kuten teen.

Sirnö on innoissaan paitsi uusista foorumeista myös läänintaiteilijoiden panoksesta. Hän iloitsee, koska lasten ja nuorten kanssa työskentelevät taiteen ammattilaiset voivat nykyään saada tukea työhönsä oman kehittämisohjelman kautta. Itse hän arvioi kasvaneensa taiteen monikäyttäjäksi paitsi vanhempiensa esimerkin voimalla myös siksi, että päiväkodeissa ja kouluissa ohjattiin siihen.

– Taiteen ansiosta ajattelen laajemmin ja joudun pohtimaan arvoja. Rakastan hyvää taidetta, mutta sen ei tarvitse tehdä minua onnelliseksi ja hyvinvoivaksi. Se voi olla minusta rumaa, jopa vastenmielistä. Minulle on merkityksellistä, että joudun sen kautta peilaamaan itseäni, arvojani, asenteitani. Että tulen herätetyksi.

Entä Taiken jälkeen?

Sirnö, 52, nauraa sydämellisesti: – Syöksyn tämänikäisen innolla työmarkkinoiden käytettäväksi! Tämä työ on opettanut minulle paljon, ja voisin hyödyntää sitä kokemusta muualla. Ehkä jatko-opinnot voivat olla kiinnekohta. Mutta ei, tulevaisuudesta en vielä tiedä.

Lue myös Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi