Myötätuntoisessa ympäristössä ihminen on kukkeimmillaan

Myötätunto on iso sana, mutta pieni teko. Vaikutus on kuitenkin huomattava.

– Myötätunto on faktisesti elämän ja kuoleman kysymys. Pienen lapsen eloonjääminen ja kehitys ovat vanhemman ja ympärillä olevan yhteisön myötätunnon varassa. Ympäristö joko vahvistaa tai sammuttaa yksilön kykyä toimia myötätuntoisesti muita kohtaan, kirkkososiologian professori ja hyvinvoinnin dosentti Anne Birgitta Pessi sanoo.

Pessin johtama suomalainen Co Passion on monitieteellinen hanke, joka on tutkinut myötätunnon vaikutusta organisaatioiden arjessa, asiakaskohtaamisessa ja tuloksellisuudessa. Yhteisössä myötätunto liittyy luottamukseen, sitoutuneisuuteen ja tuloksellisuuteen. Yksilötasolla ihmisen luovuus, hyvinvointi, terveys ja kyvykkyys lisääntyvät.

– Myötätuntoisessa ilmapiirissä ihminen on ehdottomasti kukkeimmillaan. Meillä on sekä maailmalta että omasta tutkimushankkeestamme runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, kuinka paljon myötätunto ja toista ihmistä kunnioittava johtamiskulttuuri lisäävät hyvinvointia, Pessi painottaa.

Soveltavaa tutkimustyötä

Pessi tunnustaa olevansa idealisti, joka uskoo ihmisessä olevaan hyvään. Hänen tutkimustyönsä alkoi vapaaehtoistoimintaa käsittelevästä gradusta. Lisämotivaatiota uralle tuli nimenomaan Sydänliitosta.

– Sydänliitto on ollut urallani vahvistavassa ja ratkaisevassa roolissa. Se oli ensimmäinen taho, joka kutsui minut puhumaan aiheesta. Sain tutkijana tärkeän palautteen, että työni kiinnostaa, ja uutta tietoa voidaan käyttää paremman elämän edistämiseen.

– Pessin väitöskirja jatkoi samalla linjalla, joka johti laajemmin hyvän elämän, solidaarisuuden ja välittämisen tutkimiseen.

– Aihe tempaisi mukaansa. Kaikki tutkimusteemani ja hankkeeni ovat eri muodoissa liittyneet myötätuntoon. Aloin tutkia ihmisten motiiveja, mitä vapaaehtoistoiminta ja auttaminen heille antavat. Mitä yksilö haluaa elämältään, mihin hän käyttää aikaansa, ja mikä tuo onnellisuutta?

– Tutkimusteemoihin ovat yhdistyneet myös yhteiskunnallinen ja sosiaalipoliittinen näkökulma: mitä ovat hoivan vastuut, millainen olisi ideaaliyhteiskunta, mikä on julkisen sektorin ja järjestöjen rooli?

Myötätunto

Myötätunto on dynaaminen voima, mutta arkinen ja pieni asia. Tutkijat puhuvat arjen mikrohetkistä, pienestä ohikiitävästä tuokiosta, siihen tarttumisesta ja reagoimisesta.

Pessi määrittelee myötätunnon koostuvan tietoisuudesta, tunteesta ja teoista.

– Kysymys on siitä, huomaammeko me, mitä ympärillämme tapahtuu? Näemmekö niitä hiljaisia signaaleja, joita toinen ihminen mahdollisesti lähettää? Vai olemmeko niin stressaantuneita, ettemme edes huomaa toista ihmistä?

Jos tulemme tietoiseksi toisen tunteesta, se vaikuttaa tavallisesti myös meidän omiin tunteisiimme.

– Toisen kärsimys saattaa koskettaa, mutta en tee mitään. Myötätunto on aina myös tekoja. Se on meitä liikuttava voima, joka saa meidät toimimaan. Perheet, ystävyssuhteet ja yhteisöt toimivat parhaiten, kun emme aja vain omaa etuamme, vaan ajattelemme myös toisiamme.

Myötäinto

Co Passion -hanke on luonut myös käsitteen myötäinto. Herättääkö toisen ihmisen ilo, menestys ja riemu meissä iloa hänen puolestaan ja hänen kanssaan?

Kilpailuhenkisissä työyhteisöissä tai järjestöissä saattaa olla vaikeampaa osoittaa myötäintoa kuin myötätuntoa. Myötäinnon puute on yksilön ja yhteisön kannalta vahingollista. Ihmisestä on musertavaa, jos kukaan ei ole jakamassa hänen onnistumisen ja ilon hetkiään. Myötäinto on kuitenkin meitä kantava ja eteenpäin vievä voima.

– Myötäinnon puuttuminen liittyy vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Jopa aivan ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla vaikea. Toisaalta, jos toinen ei kerro minulle, mikä hänellä on mennyt tänään erityisen hyvin, myötäinnon osoittaminen ei mahdollistu.

Vastaanottaminenkaan ei ole aina helppoa. Kehuja kohdatessaan suomalaiset tyypillisesti mitätöivät tekemisiään, mikä alkaa toimia itseä alas painavana voimana.

– Meidän pitäisi kyetä myös sanomaan, missä olemme tyytyväisiä itseemme, tai missä me olemme onnistuneet.

Myötätuntouupumus

Entä jos ei vain jaksa? Toisen tunteet eivät liikuta, niitä ei edes halua nähdä eikä kohdata.

– Useista tutkimuksista tiedämme, että ihminen suuntautuu luontaisesti toista ihmistä kohti ja kokee myötätuntoa. Jos näin ei ole, on syytä huolestua. Mitä se kertoo omasta jaksamisesta?

Uupuminen ja stressi voivat vaikuttaa siihen, etteivät toisen tunteet herätä itsessä vastakaikua. Huono johtaminen tai kilpailuhenkisyys voivat syödä työntekijöiden voimavarat. Mutta myötätunto voi myös kuluttaa ja siihen voi uupua.

– Asia on tutkitusti olemassa oleva ilmiö. Uupuminen on mahdollista erityisesti hoito- ja vapaaehtoistyössä tai kovin kuormittavassa yhteisössä.

Uupumisessakin tärkeintä on asian ja omien tunteiden tiedostaminen. Myötätunnon puuttuessa Pessi kehottaa panostamaan omaan hyvinvointiin. Jos ei ole mistä ottaa, ei voi antaa.

Kulttuurilliset erot

Maailmalla kulkiessaan Pessi tarkkailee muita kulttuureja tutkimustyönsä valossa. Amerikkalaisten keskustelukulttuuri saa Pessiltä kiitosta.

– Amerikkalaisten tapa keskustella kevyesti lyhyen hetken jopa tuntemattomien kanssa, saattaa tuntua suomalaisista pinnalliselta. Sillä on kuitenkin merkityksensä, huomioimmeko toisen ihmisen vai emme, vaikkapa vain puolen minuutin ajan.

Bostonissa työskennellessään Pessi havaitsi, että aamuiset lyhyet tervehdykset ja toivotukset työpaikalla toimivat väylinä myös vakavampiin keskusteluihin.

– Pienillä mikrohetkillä voi olla valtava voima. Ohikävelevän ihmisen hymy voi synnyttää voimakasta iloa ja energiaa. Saattaa olla, että oma hymy kirvoittaakin tuntemattomalta jonkun kommentin. Nämä ovat hyvin pieniä, mutta kuitenkin isoja juttuja. Kohtaaminen rakentaa ja silloittaa.

Pessi muistelee kokemustaan bostonilaisen tavaratalon pukukopissa, jossa hän vaatetta sovittaessaan yllättäen aivasti.

– Molemmista viereisistä pukukopeista kuului samanaikaisesti ”Bless you” (terveydeksi). Minulla ei ollut aavistustakaan, keitä siellä oli. Vaikka kysymys oli tapakulttuurista, se tuntui äärettömän hyvältä.

Terveyshyötyjä

Myötätunnon ja -innon osoittamisella ja saamisella on tutkitusti suora yhteys sydänterveyteen sekä laajemmin yleisterveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuudentunteeseen.

– Onhan se aika järisyttävää, että arjen pienillä mikrohetkillä voi olla niin suorat terveysvaikutukset.

Jos elämässä on kaikki hyvin, koemme elämämme merkitykselliseksi silloin, kun sillä on jollekin muullekin annettavaa kuin meille itselle.

– Haluan pysäyttää ihmiset pohtimaan, koska he ovat onnellisimmallaan, tai koska oma elämä tuntuu merkityksellisestä. Tutkitusti se tapahtuu silloin, kun ihminen on voinut edistää jotain tärkeäksi kokemaansa asiaa.

Tutkimustyön edistyessä Pessin into olla aktiivisesti levittämässä ympärilleen hyvää on entisestään vahvistunut.

– Olen pyrkinyt myös kuluttajana siihen, että annan positiivista palautetta silloin, kun kaikki on mennyt odotusten mukaisesti. Liian helposti tulee annettua palautetta ainoastaan silloin, kun on aihetta tyytymättömyyteen.

Tiedosta, tunne ja toimi

Tunnetaitoja voi opiskella ja harjoitella. Opitut taidot luovat tutkitusti syvyyttä omaan työhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.

– Kaikki lähtee tiedostamisesta. Ennen kuin vastaamme toiselle yhtä pahasti takaisin tiedostaisimme, että emme koskaan tiedä kaikkea. Erilaiset kulmikkaat ilmaisut voivat viestiä erilaisista draamoista tai tragedioista, joita ihmiset käyvät elämässään läpi. Tilanteessa on aina läsnä kipua, jota emme tiedä.

Myötätuntoa tai -intoa voi osoittaa koska tahansa. Itseäänkin voi hieman haastaa ja kokeilla, mitä pieni mikrohetki voi saada aikaan.

– Toivon, että hieman rohkaistuisimme, kehuisimme tuntematonta tai uskaltaisimme pyytää apua. Ihmiset nauttivat saadessaan auttaa. Kannattaa kokeilla. Pysähdy kollegan viereen ja kysyy, mitä kuuluu. Antaudutaan ihmisyyteen, Pessi kannustaa.

Myötätunnossa pieni ei ole suurta, vaan pieni on kaikki.

Jos tulemme tietoiseksi toisen tunteesta, se vaikuttaa tavallisesti myös meidän omiin tunteisiimme.

• Anne Birgitta Pessi, Frank Martela, Miia Paakkanen (toim.), Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus 2017, Hinta 45 €.
• Teoksen avulla voit syventää omaa ymmärrystäsi myötätunnon perusolemuksesta sekä saada konkreettisia ideoita ja toimintaohjeita siitä, miten voit edistää myötätuntoa. Kirjassa avataan myötätunnon yhteyksiä niin terveyteen, luovuuteen, merkityksellisyyteen kuin psykologiseen turvaan. Teos esittelee myös miten esimerkiksi luonteenvahvuuksia, palvelevaa johtamista tai vapaaehtoistoimintaa voidaan käyttää myötätunnon edistämisessä.
• Kaikki kirjoittajat ovat olleet mukana tutkijoina, ohjausryhmän jäseninä tai yhteistyökumppaneina monialaisessa Co Passion -tutkimushankkeessa.