Nuoren sydänsairaan ammatinvaihto ja uudelleenkouluttautuminen

Sydän voi sairastua missä iässä ja elämäntilanteessa tahansa. Silloin etenkin nuorten sairastuneiden osalta edessä saattaa olla sairasloman ja kuntoutuksen lisäksi ammatinvaihtoon tai uudelleenkouluttautumiseen liittyviä pohdintoja. Opiskelupaikan valinta saattaa saada myös uusia huomioon otettavia piirteitä. Joillekin sydänsairaille ei sairastumisen jälkeen sovi enää esimerkiksi stressaava työ tai vuorotyö on mahdotonta – sama pätee opiskeluun.

Monella sydänsairaalla sairaus ei näy päällepäin ja siitä johtuen muiden voi olla vaikea arvioida sairastuneen työssä tai koulussa jaksamista. Sydänsairaudet, kuten mitkä tahansa muutkin sairaudet, vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin eikä esimerkiksi tietyn sydänsairauden oirekuvauksia voida yleistää kaikkiin sydänsairastuneisiin. Samoin sairastuneiden jaksamistasot sekä tuen ja avun tarve ovat yksilöllisiä ja alati muuttuvia tiloja, joita on vaikea yleistää.

Sen lisäksi, että sydänsairastuneiden hoidon tulisi olla yksilöllisesti suunniteltua jokaisen tarpeisiin sopivaksi, myös ammatinvaihtoon ja uudelleenkouluttautumiseen tulisi saada kohdennettua apua, tietoa ja ohjausta. Moni sairastunut saattaa jäädä sairautensa kanssa vailla tietoa, mistä hakea apua näihin asioihin. Sairauden edessä ihminen joutuu usein kohtaamaan uudenlaisia haasteita arjessa. Esimerkiksi vanhassa työssä jatkaminen saattaa edellyttää työtehtävän muutoksia, mikä puolestaan vaatii joustavaa asennetta ja ymmärrystä työnantajalta ja työyhteisöltä ylipäätään.

Nuoret sydänsairaat kaipaisivat enemmän tukea ja helpompaa väylää tiedon äärelle

Kaksi nuorta sydänsairastunutta kertoo, että tiedon ja tuen etsimisessä tulee olla oma-aloitteinen eikä tietoa ja apua ole välttämättä mutkatonta löytää. Molempien kohdalla ensisijainen apu sairastumisen jälkeen on löytynyt työterveyshuollon puolelta. Toisella nuorista sydänsairastuneista hoitosuhteet ovat olleet katkonaisia, jolloin myös hoidon tarpeen seuranta ei ole ollut tehokasta.

Toisella sydänsairastuneella puolestaan työterveyslääkäri on säilynyt koko prosessin ajan samana, minkä vuoksi työpaikalla on osattu suhtautua sairauteen vakavasti eikä sairastuneen ole tarvinnut aloittaa alusta hoitoonsa liittyvien asioiden läpikäymistä.

Nuoret sydänsairaat toivovatkin, että sairastumisen jälkeen jokaisella olisi mahdollisuus saada itselleen sellainen tukihenkilö, joka osaisi antaa neuvoja ja tietoja sekä sairauteen että siihen liittyvien muiden asioiden, kuten uudelleenkouluttautumisen tiimoilta. Valitettavan usein nuorten kohdalla ajatellaan, että tiedonhankinta internetistä onnistuu itsenäisesti. Tällöin kuitenkin usein etenkin kouluttautumaton tai työtön nuori jää yksin tiedonetsinnän kanssa. Samalla myös nuori sairastunut ei välttämättä ole tietoinen omista oikeuksistaan.

Kelan ja TE-palveluiden tukimuotoja ammatinvalintaan ja uudelleenkouluttautumiseen

Vatesin asiantuntija Kaija Rayn mukaan nuorten kohdalla vaihtoehtoisia reittejä tiedon ja tuen ääreen on paljon ja itselleen sopivan tahon löytäminen onkin prosessin vaikein osuus – se riippuu jokaisen sairastuneen omasta lähtötilanteesta. Muun muassa TE-palvelut tarjoavat hyvää tietoa ammatinvaihtoon, koulutusneuvontaan ja uraohjaukseen liittyen, mutta tiedon äärelle on osattava löytää.

Myös Kelan sivuilta on monipuolisesti löydettävissä ammatinvaihtoon ja uudelleen kouluttautumiseen liittyvää tietoa ja tukea. Siellä on esimerkiksi Kuntoutus-osio, joka auttaa ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Ammatillisesta kuntoutusosiosta puolestaan on löydettävissä erilaisia ammatillisen kuntoutumisen muotoja erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi ”Nuoren ammatillinen kuntoutus” tarjoaa tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja ”Ammatillinen kuntoutusselvitys” tarjoaa tukea tilanteen selvittelyyn ja kuntoutukseen.

Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu

Nuorten sydänsairaiden reitit alanvaihdon ja uudelleenkouluttautumisen äärelle kulkevat usein ammatillisen kuntoutuksen kautta. Silloin esiin nousee kysymys: kuka kuntoutuksen maksaa ja mistä saa taloudellista tukea prosessiin? Nuorten kohdalla vaihtoehtoja on usein enemmän kuin kaksi ja jos ei työhistoriaa ole tietyn verran takana, voi se sulkea joitain Kelan palveluja pois. Kelan palveluille on omat tarkat kriteerinsä, jotka perustuvat muun muassa työkyvyttömyyden uhkan arvioinnille. Tuki suuntautuu pääsääntöisesti niille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole muuten kiinnittyneet työmarkkinoille.

Muiden kohdalla tuen saaminen keskittyy enemmän työeläkelaitoksen tai työterveyshuollon puolelle. Työssä sairastuessa on yleensä mahdollista käydä niin sanottua kolmikantaneuvottelua eli keskustelua työnantajan tai esihenkilön, työterveyshuoltajan ja työeläkelaitoksen välillä. Siitä voi olla erityistä hyötyä esimerkiksi silloin, kun pohditaan työtehtävän vaihtamista saman työpaikan sisällä. Koska sairaus ei välttämättä näy ulospäin, on sairaudesta avoimesti puhumisella suuri vaikutus. Toinen sydänsairastuneista kertoo, että sairastumisen jälkeiset henkiset oireilut esimerkiksi ahdistuneisuuden muodossa saatetaan kokea helpommin lähestyttäväksi ongelmaksi, kuin niin sanotut näkymättömät fyysiset -vaikkakin vakavariskiset- oireet, joita sydänsairastuminen voi pahimmillaan aiheuttaa.

Jos nykyisen työnkuvan todetaan olevan liian kuormittava, voi kyseeseen tulla myös työkokeilu. Työkokeilu on tärkeä osa uudelleenkouluttautumista. Se on paljon käytetty keino sairastuneen tilanteen kartoittamisessa, mutta siihenkin liittyy Rayn mukaan haasteensa: työkokeilua käytetään usein väärään aikaan tai suhteessa väärään työtehtävään. Tämänkin vuoksi yksilölliset tarpeet huomioiva lähestymistapa hoidon suunnittelussa on merkityksellistä, sillä sen kautta työssäjaksamisen ja työtehtävien yhteensovittaminen onnistuu paremmin.

”On niin erilaisia tilanteita ja yksilöstä kiinni, millaista tietoa ja apua kaipaa”, Vatesin asiantuntija Kaija Ray painottaa.

Tie työelämään ja Esteettä töihin -sivustot

Sairastuneen mahdollisesta koulutus- tai työpaikan terveydenhuollosta saa usein ensisijaista apua ja tukea, jonka kautta potilas ohjataan eteenpäin. Rayn mukaan opinto-ohjaajien valmiudet ja resurssit tällaisten asioiden läpikäymiseen ovat vaihtelevat riippuen opiskelupaikasta. Erityisoppilaitoksilla on luonnollisesti paremmat valmiudet tällaisiin asioihin.

Lisäksi Tie työelämään -sivuille on rakennettu portaali, jonka tarkoituksena on tarjota työhön pääsyn sekä työssä pysymisen kannalta olennaisia tukimuotoja. Sivustolla on tietoa sekä ammattilaisille että niille henkilöille, jotka tietoa ja tukea tarvitsevat.

Ray mainitsee myös pitkäaikaissairauksista kärsiville tai vammaisille nuorille kohdennetusta Esteettä töihin -sivustosta. Kyseinen sivusto oli Helsingin yliopiston täydennyskoulutuksen HY+ koordinoima hanke: ”Tarinoista voimaa”. Se on luotu vammaisten korkeakouluopiskelijoiden avuksi ja siellä olevaa tietoa voi hyödyntää nuorille ja opiskelijoille sekä ammattilaisille ja työnantajille. Vaikka sivustoa ei ole tehty nimenomaan sydänsairaille, on sieltä löytyviä tukimuotoja mahdollista soveltaa esimerkiksi vammaiseen tai pitkäaikaistyöttömään – tukimuodot ovat pitkälti samankaltaisia.  Sivusto toimii nykyään Invalidiliiton alla.

Sydänliitto tarjoaa tietoa ja vertaistukea

Jutussa esiintyville kahdelle sydänsairaalle ensisijaisia tiedon ja vertaistuen lähteitä ovat olleet Sydänliiton tarjoamat sopeutumisvalmennuskurssit sekä sivuilta löytyvät tieto-osiot. Sydan.fi:stä löydettävät vertaistukiryhmät, kurssit ja muut aktiviteetit ovat olleet mieluisia ja hyödyllisiä, vaikka kohderyhmänä onkin ollut hieman vanhempi väestö. Nuorten osuus esimerkiksi vertaistukiryhmissä on huomattavasti pienempi.

Myös Nuoret Sydänsairaat -Facebook-ryhmästä on ollut apua. Facebook-ryhmien kasvaessa voi niistä olla vaikea löytää luotettavaa tietoa. Samalla on pidettävä mielessä tietynlainen kriittisyys jaettua tietoa kohtaan. Ryhmät ovat kuitenkin olleet helposti lähestyttäviä ja tarjonneet alustan omien ajatusten jakamiselle toisten samaa kokeneiden kanssa.

Lue lisää: Nuoret tarvitsevat lisää tietoa sydänsairaudestaan