Omaishoitajuutta näkyväksi jo varhaisessa vaiheessa

– Omaishoitajuustilanne voi syntyä vähitellen tai hyvin äkillisesti. On tärkeää, että omaishoitajuus tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tässä terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat avainasemassa, Lakeuden Omaishoitajat ry:n kehittämissuunnittelija Anne-Maria Halmesmäki sanoo.

Valtakunnallinen Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry sekä alueelliset yhdistykset tukevat omaishoitajien työtä tarjoamalla vertaistukea ja ajamalla heidän etuaan lainsäätäjien suuntaan sekä tekemällä heidän työtään näkyväksi monin tavoin. Vertaistukitoiminta, puhelinneuvonta ja nettisivut antavat hyödyllistä tietoa, mutta sitä pitää ensin osata hakea.

Lakeuden Omaishoitajat ry on tehnyt työtä omaishoitajuuden tunnistamiseksi vuosien ajan, ja kahden projektin tuotoksina onkin syntynyt monenlaista materiaalia omaishoitajuuden tunnetuksi tekemiseksi ja käyttökelpoisia työvälineitä terveydenhuoltoon.

Sattumanvaraisesta systemaattiseksi

Halmesmäen mukaan terveydenhuollossa käteväksi välineeksi on osoittautunut Minäkö omaishoitaja -lomake, jossa 16 kysymyksellä selvitetään mahdollinen alkava tai jo alkanut omaishoitajuus.

– Terveydenhuollossa työskentelevät ovat antaneet hyvää palautetta lomakkeesta. Se on hyvä omaishoitajuuden puheeksi ottamisen työväline.

Lakeuden Omaishoitajat ry toteutti vuonna 2012 kyselyn omaishoitajien kokemuksista ja toiveista. Sen perusteella omaishoidon alkuvaihe koetaan kaaoksena, jolloin ei osata kysyä neuvoa ja apua. Omatoiminen tiedon hakeminen on hankalaa, kun huoli läheisestä on suuri, ja omaa omaishoitajuutta ei tunnisteta.

– Omaishoitajat toivovatkin terveydenhuollon ammattihenkilöiltä omaishoitajuuden puheeksi ottamista, aikaa tulla kohdatuksi, omaishoitajan kokemustiedon arvostamista ja arjen avun järjestymistä kotiin.

Halmesmäen mukaan omaiset otetaan huomioon terveydenhuollossa osana potilaan hoitoa, mutta vielä enemmän tulisi kiinnittää huomiota heti omaishoitajuuden alkaessa omaishoitajuuden tunnistamiseen ja jaksamisen tukemiseen.

– Meidän tavoitteemme on, että omaishoitajat otettaisiin huomioon myös erikseen omina itsenään ja että omaishoitajat saisivat systemaattisesti ohjausta omaishoitajuuteen liittyvistä asioista ja kahdenkeskistä keskusteluaikaa terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Tällä hetkellä omaishoitajuuteen liittyvä ohjaus on sattumanvaraista.

Tarinat pysäyttävät

Lakeuden Omaishoitajat ry:n projekti Yhdessä tehden II – Ennakoiva työ omaishoitajan tukena (2012–2016) tekee omaishoitajuutta monella tavalla näkyväksi. RAY:n rahoittaman projektin keskeisenä keinona ovat olleet omaishoitajien kokemustarinat, joista on koottu kiertävä Likellä-valokuvanäyttely. Jo toistakymmentä kertaa pystytetty näyttely on vieraillut eri puolilla Etelä-Pohjanmaata terveydenhuollon toimipisteisissä, kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Näyttely elää myös verkossa osoitteessa www.likella.fi. Sieltä löytyy valokuvien lisäksi muutakin materiaalia kuvatuista omaishoitoperheistä.

– Näyttely kiertää tämän vuoden loppuun saakka ja Likellä-kampanjan nettisivut ovat avoinna vuoden 2016 loppuun, Halmesmäki kertoo.

Tarkoituksena on viestittää omaishoitajuuden monimuotoisuudesta. Tarinat kuvien takana ovat hyvin erityyppisiä: on iäkästä äitiään hoitava työikäinen mies, on työikäinen pariskunta, joista toinen on vakavasti sairastunut, on iäkäs pariskunta, joista toisella on muistisairaus sekä perhe, jossa vanhemmat ovat kehitysvammaisen lapsensa omaishoitajia.

– Näyttelyn aikana saatu palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Se on saanut ihmiset miettimään omaa omaishoitajuuttaan tai sitä, onko omassa lähipiirissä joku omaistaan hoitava henkilö, joka tarvitsisi apua. Moni näyttelyn nähnyt on myös yllättynyt siitä, kuinka monenlaisia omaishoitotilanteita voi olla.

Sydänomaisille vertaistukea

Sydänliitto tarjoaa sairastuneelle ja omaiselle yhteisiä sopeutumisvalmennuskursseja, mutta yksinomaan omaisille suunnattua toimintaa on ollut tähän saakka melko vähän. Sydänliitto on juuri kouluttanut omaisten vertaistukihenkilöitä, joiden työ on käynnistymässä. Uutena kokeiluna Sydänliitolla on omaisille tarkoitettu terapeuttisen kirjoittamisen kurssi.

– Toivottavasti tavoitamme omaiset. Tämä on haaste, sillä omaisilla ei ole suoraa kontaktia terveydenhuoltoon, vaan sairastunut on se kontaktihenkilö, Sydänliiton terveyspalveluasiantuntija Anneli Luoma-Kuikka toivoo.

——————————————

Minäkö omaishoitaja?

Lakeuden Omaishoitajat ry teetti terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön A5-kokoisen lehtiön, josta kysymyssetin saa helposti repäistyä jaettavaksi vakavasti sairastuneen potilaan omaisille.

Jos vastaat useimpiin alla kysyttyihin kysymyksiin ”kyllä”, omaishoitotilanne on saattanut alkaa tai olla alkamassa perheessänne. Ota yhteys terveydenhuollon sosiaalityöntekijöihin, oman kunnan sosiaalitoimeen, kotihoitoon tai lähimpään Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. Kysymyslistan saa tulostettua myös sivulta www.likella.fi. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n omaishoidon neuvontapuhelimeen vastataan numerosta 020 780 6599.

Onko läheisesi sairastunut tai vammautunut?

Autatko häntä arjen toimissa?

Onko työmääräsi kotona lisääntynyt?

Oletko usein huolissasi läheisestäsi ja elämäntilanteestasi?

Onko läheisesi luonne muuttunut?

Onko oma vapaa-aikasi vähentynyt?

Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle?

Onko yöunesi määrä vähentynyt?

Onko ystäväpiirisi kaventunut?

Onko oma terveydentilasi heikentynyt?

Onko vastuunjako perheessä muuttunut?

Onko asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja virastoissa lisääntynyt?

Oletko aikaisempaa huolestuneempi taloudellisesta tilanteestasi?

Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitaja läheisellesi, kun et itse ole läsnä?

Oletko joutunut järjestämään kotiin tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille?

Oletko huomannut edellä mainittujen asioiden kuormittavan sinua?

Kysymyssarjan lähde: Yhteinen polku -hanke 2009–2013, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.