Onko vuosi 2021 käänteentekevä vuosi sydänkuntoutukselle?

Joka vuosi noin 17 000 suomalaista saa sydäninfarktin ja sepelvaltimotaudin takia tehdään noin 15 000 toimenpidettä vuodessa. Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sepelvaltimotautia sairastava tulisi ohjata sydänkuntoutukseen, mutta tällä hetkellä Suomessa vain joka viides heistä saa sitä. Vuosi 2021 herättää kuitenkin toiveita sairastuneiden keskuudessa, sillä sydänkuntoutus saattaa pian olla laajalti heidän saavutettavissaan. Verkon välityksellä toteutuvalla sydänkuntoutuksella on kaikki edellytykset tehdä läpimurto tämän vuoden aikana.

Vaikka sepelvaltimotaudin akuutti- ja toimenpidehoito ovat Suomessa ensiluokkaisia, valtimosairaus eli ateroskleroosi ei kuitenkaan poistu toimenpiteen myötä. Sen jälkeen tarvitaan koko eliniän jatkuvaa lääkehoitoa ja sekundaaripreventiota, jonka saamiseen jokaisella sairastuneella tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet. Sisällöltään se kattaisi säännöllisen seurannan, tuen ja sydänkuntoutuksen.

Sydänkuntoutus Suomessa

Sydänkuntoutuksen osalta Suomi oli eurooppalaisessa Euroaspire-tutkimuksessa (2017) vasta sijalla 14/31 ja sen saatavuus Suomessa on heikkoa. Vaikka kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat sydänkuntoutusta sepelvaltimotaudin jatkohoidoksi, sitä ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille suomalaisille sairastuneille.

Sydänkuntoutuksen taustalla on vahva tieteellinen näyttö ja sen on tutkimuksissa todettu vähentävän kuolleisuutta, uusia tautitapahtumia sekä parantavan elämänlaatua, suorituskykyä ja psykososiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa sydänkuntoutukseen osallistuneilla potilailla oli noin puolet pienempi sydänperäisen kuoleman riski kuin niillä potilailla, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen (Wallert ym.). Sydänkuntoutus tarjoaa vastauksia sekundaariprevention onnistumiseen ja hoitoon sitouttamiseen.

Suomessa on käytössä mm. Sydänliiton kehittämä Tulppa-kuntoutus, joka on helposti käyttöönotettava ryhmämalli sydänkuntoutuksen järjestämiseksi. Tulppa-ryhmässä sairastunut saa tietoa sepelvaltimotaudista, sen riskitekijöistä ja miten itse voi vaikuttaa terveyteen. Tulppa-ryhmään osallistuminen edistää toipumista sekä työ- ja toimintakykyä.

Sydänkuntoutusta kehitetään yhteistyössä

Sydänkuntoutuksen saatavuuden parantamiseksi ja vaihtoehtojen lisäämiseksi kehitettiin Sydänliiton johdolla verkossa toteutettava Tulppa-kuntoutuksen malli. Se kehitettiin yhteistyössä Amgenin, Heinolan kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sekä Terveyskylän® kanssa. Ensimmäinen kokeilu Tulpan verkkoversiosta alkoi keväällä 2020 ja seuraavat saman vuoden syksyllä. Pilotit toteutettiin Heinolassa, Lahdessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tuloksia piloteista on odotettavissa kevään 2021 aikana.

Digitaalinen sydänkuntoutus syntyi kolmen sektorin yhteistyönä.

Sydänkuntoutuksen kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä on osoittautunut arvokkaaksi. Eri toimijoiden näkökulmien ja osaamisen yhdistäminen sekä potilaiden osallistaminen mukaan kehitystyöhön on paras tapa hyvän asiakaskokemuksen luomiseksi. Tässä onnistuminen näkyy potilaan sitoutumisessa omahoitoon ja tarvittaviin elintapamuutoksiin kuin myös oman sairauden ymmärryksessä.

Digitaaliset hoitopolut ovat tulleet jäädäkseen

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia vauhditti digitaalisten ratkaisujen etsimistä myös terveydenhuollossa. Tulppa-verkkokuntoutuksen rakentamistyö oli pandemian alkaessa jo pitkällä ja malli valmis kokeiltavaksi. Pohjois-Pohjanmaalla valmennus pystyttiin liittämään jatkumoksi pari vuotta käytössä olleelle digitaaliselle sepelvaltimotautipotilaan hoitopolulle.

Kun Tulppa-verkkokuntoutus on viimeistelty kokeilusta saatujen palautteiden pohjalta, se on valmis käytettäväksi koko Suomessa Terveyskylän Omapolku®-alustalla.

Digitaaliset ratkaisut tarjoavat enemmän mahdollisuuksia sydänkuntoutuksen toteuttamiseen ja lisäävät sen saatavuutta. Parhaimmillaan niillä voidaan lisätä alueellista tasa-arvoa, kun pitkätkään fyysiset etäisyydet eivät ole este osallistumiselle.

Digihoitopolut® eivät kuitenkaan korvaa perinteistä hoitoa vaan täydentävät sitä. Niiden tarkoitus on tukea toipumista ja turvata sairaalahoidon jälkeen hoidon ja kuntoutumisen mahdollisimman hyvä käynnistyminen. Monien sairauksien hoidossa ja terveyden ylläpidossa tarvitaan myös kasvokkaisia tapaamisia terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Digihoitopolkujen etuna on kuitenkin se, että tukea ja hoitoa voi saada käymättä fyysisesti vastaanotolla.

 Sydänkuntoutuksen tulevaisuus Suomessa

 Eri toimijoiden välisen ja potilasyhteistyön jatkuessa sydänkuntoutus tulee edelleen kehittymään Suomessa ja sen taso nousemaan merkittävästi. Sepelvaltimopotilailla on useita vaihtoehtoja kuntoutukseen ja ne ovat jokaisen potilaan saavutettavissa. Tällöin myös kuntoutukseen pääseminen on nopeutunut ja rikkinäiset hoitopulut ovat korjaantuneet.

Yhteistyön myötä tuotamme toimivia palveluita, opimme tehokkaammin hyödyntämään digitaalisia ympäristöjä ja jopa rakentamaan niitä. Lisäksi tavoitamme tärkeät kohderyhmät entistä paremmin ja oikea-aikaisemmin.

Mitä on sydänkuntoutus?

–  Ohjausta terveellisiin elintapoihin, sairauden hoitoon ja seurantaan
–  Tietoa sairaudesta
–  Vertaistukea
–  Tukea tavoitteiden saavuttamiseen
–  Riskitekijöiden seurantaa
–  Apua ja tukea sairauden mukanaan tuomaan epävarmuuteen