Perheessä on voimaa
Perheen sisäinen kulttuuri ja tavat vaikuttavat hyvinvointiin. Siksi jokaisen kannattaa miettiä, miten voin itse edesauttaa sitä, että läheiseni voivat paremmin.
Perhe ja perheen kesken jaettu ilo on moninkertainen ilo. Kun joku perheessä onnistuu, kaikki onnistuvat. Voimme jakaa onnistumisen tunteen: me onnistumme yhdessä.
Perhe antaa paljon iloa ja voimia, mutta valitettavasti myös toisen
laisia tunteita. Perheessä olemme toisillemme niin läheisiä, että uskallamme ilmaista omana itsenämme kaikenlaiset tunteet. Tämä voi tarkoittaa sitä, että puhumme toiselle miettimättä puheen aiheuttamia seurauksia. Esimerkiksi väsyneenä voimme ajatella, että läheiselle saa kiukutella. Oletamme, että läheinen kestää minulta enemmän kuin vieras.
Auttamalla läheistä voit itsekin paremmin
Välillä on vaikea tulkita oikein sitä, mitä toinen sanoo. Sanojen takana on usein paljon muuta kuin itse konkreettiset sanat. Jotta ymmärtäisi toista paremmin, olisi hienoa, jos oppisimme tulkitsemaan myös näitä monia sanomattomia asioita. Esimerkiksi kiukuttelun taustalla voi olla epäonnistumisen tunne, huolet tai sitten ihan vain väsymys tai nälkä.
Jotta osaa reagoida kiukutteluun oikein, pitää osata tunnistaa, mistä kiukuttelussa on kyse. Riittäisikö tässä tapauksessa, että annan suklaapatukan, vai kannattaisiko kenties ohjata keskustelua niihin huoliin, mitä toisella on?
Olemme jokainen vastuussa siitä, miten läheisemme voivat. Kun omalla toiminnalla autat läheisiä voimaan paremmin, voit usein samalla itsekin paremmin.
Kaikki rakastavat salaa kehuja, jos ne ovat aiheesta
Pienikin kehu tekee iloiseksi. Varmasti on olemassa jokaiselle päivälle jokin pieni asia, mistä voit kehua läheistäsi. Saisitko otettua tavaksi miettiä joka päivälle ainakin yhden kiitoksen aiheen? Vaatimattomuus on yleistä meille suomalaisille, emmekä ole tottuneet ottamaan vastaan kehuja.
Sinä, jos joku, tunnet läheisesi. Osaat varmasti kehua häntä niin, että se on totta ja tuntuu luontevalta.
Anna neuvoja, kun niitä pyydetään
Yritämme usein muuttaa läheisen käyttäytymistä hyvillä neuvoilla. Annamme toiselle pyytämättä ohjeita ja neuvoja, joiden perusteella oletamme tämän muuttavan tapojaan.
Antaessamme neuvoa ajattelemme, että tiedämme asian paremmin kuin toinen. Mutta vaikka neuvoisimmekin hyvää tarkoittaen, ei ohjeita välttämättä ole mukava ottaa vastaan. Harvoin nämä epätoivotut pyytämättömät neuvot saavat aikaan muutosta.
Mutta silloin, kun annamme ohjeita pyynnöstä, niillä on iso vaikutus. Mieti, kannattaako toista neuvoa pyytämättä, vai olisiko parempi rakentaa tilannetta, jossa sinulta pyydetään neuvoa.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan – vai kenties toisin?
Tunteet tarttuvat flunssaakin nopeammin. Kun läheinen itkee, on vaikea olla itkemättä ja kun läheinen nauraa, on helppo nauraa mukana.
Valitettavasti tämä koskee usein myös vihaa: kun toinen on vihainen sinulle, on vaikea olla olematta vihainen hänelle. Tuntuu usein helpommalta vastata huutoon huutamalla kuin olla se rauhallinen osapuoli, joka vastaa normaalilla äänellä. Viiteen tai sataan laskeminen ei tunnu onnistuvan.
Mitä voisin tehdä toisin? Voinko etukäteen miettiä mahdollisten tilanteiden varalta, miten voisin reagoida toisin. Ja taas toisaalta, voinko miettiä sitä, mihin lopputulokseen pyrin, jos olen se ensimmäinen huutaja. Mitä haluan toiselle?
Kiitos on pieni, mutta iso sana
Pitkässä suhteessa läheisen kanssa monet asiat muuttuvat rutiineiksi. Jos toinen tekee aina ruoan tai käy tankkaamassa auton, tulee niistä itsestäänselvyyksiä ja unohdamme kiittää.
Kun miettii tarkemmin, teemme päivittäin kaiken aikaa pieniä hyviä tekoja läheisen ja oman hyvinvoinnin eteen. Toisen kiittämisen ohella on syytä kiittää myös itseä.
Pysähdy miettimään, mistä kiität itseäsi.
Kuvitus: Maija Ukko
Miten olisi vanha kunnon lautapeli?
Mistä tunnistat hyvän perheen? Siitä, että perheenjäsenistä on kivaa viettää aikaa yhdessä. Perhe on perhe, vaikka se ei aina ole yhdessä. Mutta silloin kun ollaan yhdessä, nautitaan yhdessäolosta. Tuntuu, kuin tapaamisesta olisi kulunut ihan vaan hetki, vaikka ei jostain syystä olisi viime aikoina ehditty kovin usein näkemäänkään. Yhteistä tässä kaikessa on läsnäolo. Se, että kun ollaan yhdessä, ollaan aidosti läsnä. Nautitaan toisten seurasta. Eletään juuri tätä hetkeä, ei sitten kun -hetkeä. Juuri nyt kaikki on hyvin.
Lue myös Anne Kuusiston artikkelit Myötätunto on paras ystävä itselleni ja Tunnista omat vahvuudet
Neuvokas perhe -sivuston Perhearki-osuuteen on koottu käytännön vinkkejä arjen monenlaisiin teemoihin, kuten ruutuaikaan, tunnetaitoihin ja voimavaroihin.