Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Pieni askel kerrallaan

Pieni askel kerrallaan

Liikkuminen parantaa elämänlaatua, näin ovat todenneet päivittäin liikkuvat Anja ja Jukka Aronen. Orimattilalaispariskunnalle kuntoilu on myös sosiaalinen tapahtuma.

Teksti ja kuvat Tiiu Kaitalo
Julkaistu 3.4.2023
Anja on saanut apua kuntovalmentajalta, joka on perehdyttänyt hänet kuntosalin laitteisiin ja tehnyt kunto-ohjelman. Anja treenaa eri päivinä eri lihasryhmiä, silloin osa lihaksista on työssä ja osalla on lepopäivä.

Aikainen aamu sarastaa sälekaihtimien välistä. Jukka Aronen nukkuu sikeästi, kun Anja nousee hiljaa miehensä kainalosta. Anja on aamuihmisiä. Pieni aamupala riittää, sitten pirteä nainen pukee päälleen ulkovaatteet. Uimahalli aukeaa kuudelta ja Anja kävelee sinne vain pari minuuttia. Siellä sijaitsee myös kuntosali.– Urheilu on minulle elämäntapa, johon harjoittelin työikäisenä. Nautin, kun voin aloittaa päivän aikaisin kuntosalilla, Anja kertoo.

Anja käy kuntosalilla lähes jokaisena päivänä viikossa. Useasti mukaan lähtee myös Jukka-puoliso, silloin pari menee kuntoilemaan vasta aamupäivällä. Nyt Jukka ei kuitenkaan vielä tiedä vaimon edes lähteneen viereltään.

Orimattilan keskustan tuliterä urheilukehto on Orimattila Areena, se avattiin reilu puoli vuotta sitten. Siellä on kuntosalin lisäksi palloiluhalli ja uimahalli. Aroset muuttivat Orimattilaan nelisen vuotta sitten Lahdesta. Pari vuotta sitten he löysivät kauniin kodin aivan rakenteilla olleen Areenan vierestä. Sijainti oli kuntoilun kannalta täydellinen.

Energiaa aamusta

Aamutuimaan kuntosalilla on vain kourallinen ihmisiä. Anja tervehtii tuttuja ja suuntaa soutulaitteelle. Anja on hankkinut apua treenaamiseen kuntovalmentajalta, eli personal trainerilta. Valmentaja neuvoi Anjaa kuntolaitteiden käytössä ja teki hänelle treeniohjelman.

Salin isoista ikkunoista aamu paistaa jo sisään alkavan kevään riemulla. Soutulaite suhisee rennosti, kun Anja treenaa.

– Teen rauhallisen alkulämmittelyn soutamalla. Lempilajini ulkona on sauvakävely, johon soutu antaa vastapainoa. Treeni tuntuu selässä, vatsassa ja hartioissa, Anja kertoo.

Vaikka Anja urheilee päivittäin, on lepo lihaksille tärkeää. Siksi hän keskittyy kuntosalilla eri päivinä eri lihasryhmiin. Kun jalat huilaavat, ylävartalon lihakset pääsevät hommiin. Sauvakävely on matalasykkeistä ja monipuolista liikuntaa, jolla on paljon hyviä terveysvaikutteita. Salitreenillä lihaskuntoa harjoitetaan kokonaisvaltaisemmin. Hyvä lihaskunto antaa perustan muulle liikkumiselle.

Reilun tunnin jälkeen Anja treeni on valmis. Hän peseytyy ja rupattelee hetken tutun rouvan kanssa ja suuntaa kotiin.

Jos en liikkuisi, en eläisi

Jukka havahtuu siihen, kun uninen käsi etsii vaimoa vierestä, turhaan.

– Salillahan se on, hän tuumaa ja nousee kahvinkeittoon.

Useimmiten Jukka ja Anja kuntoilevat yhdessä, mutta aikaiset aamut eivät aina innosta Jukkaa liikkumaan. Joskus hän kuitenkin herättyään lähtee salille Anjan seuraksi.

Hitsaushommissa elämäntyönsä tehnyt mies urheili paljon nuorena. Sitten työ vaati fyysisesti niin paljon, että urheilu jäi. Kun Jukka jäi eläkkeelle, hän ajatteli, että nyt ei ole pakko tehdä enää mitään. Ensimmäiset kuukaudet mies makoili sohvalla, otti päiväunia ja söi hyvin. Vähitellen Anjan houkuttelu alkoi toimia.

– Lähdin mukaan pikkuhiljaa. Ensin sauvakävelylle, sitten salille. Edelleen on hetkiä, että en haluaisi lähteä liikkumaan. Sitten kun lähden, tuleekin tosi hyvä olo, Jukka tsemppaa muitakin.

Jukalla oli onnea, sillä nuoruuden urheilut olivat muistissa, ne muistot piti vain kaivaa esille. Hänellä oli mistä ammentaa, aikaisempaa kokemusta liikunnan riemusta.

– En varmaan enää eläisi, jos en olisi eläkkeelle jäädessäni repinyt itseäni sohvalta ja lähtenyt liikkumaan. Jos ei liiku, liike loppuu, sepelvaltimotautia sairastava Jukka miettii.

Vaimon lisäksi miestä liikuttavat seitsemän lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta.

– Lapset eivät kysele jaksaako pappa, vaan siinä menossa on pysyttävä mukana, nykyään lähes joka päivä kuntoileva Jukka kertoo.

Mukavaa ajanvietettä

Jukka kaataa kahvia mukiin, kun Anja tulee kotiin. Sitten pari syö yhdessä aamiaista, rupattelee, huilailee ja usein myös soittelee kuulumisia lastensa kanssa.

Jukalle ja Anjalle liikkuminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Aamupäivisin kuntosalilla tai uimassa on enemmän ikäihmisiä. Siellä pariskunta on tutustunut uuden asuinpaikkakuntansa ihmisiin ja ystävystynytkin.

– Emme me ajattele aina terveyttä tai painoa vaan liikunta on meille kivaa ajanvietettä. Saunaan kun istahdamme samanikäisten ja henkisten ihmisten kanssa löylyttelemään, siinä ei pohdita sairauksia, vaan ihan tavallista elämää jutellaan ja ehkä päivän politiikkaa, Jukka summaa.

Ennen puoltapäivää Anja pukee kevättakkia päälleen. Tällä kertaa Jukka hoputti,

– Lähdetään kävelylle!

– Olemme löytäneet monta kaunista kävelyreittiä. Lenkillä teemme eripituisia reittejä, oman vointimme ja jaksamisemme mukaan. Itseään on kuunneltava, miehensä lailla sepelvaltimotautia sairastava Anja miettii.

Raitis ilma työntyy ulko-ovella kosteana kasvoille. Lumi on sulanut Arosten pihasta. Lintujen laulu voimistuu päivä päivältä. Hiekka rohisee kenkien alla.

Anja katsoo aktiivisuusranneketta. Hän on saanut sen lapsiltaan lahjaksi. Tyypillisesti sauvakävelylenkillä Anjan mittariin tulee noin 5000 askelta.

– Lapset ovat kannustaneet meitä urheiluun ja hankkivat aina lahjaksi jotain liikkumiseen liittyvää. Vaikka ulkona kuntoiluun ei laitteita juuri tarvita, on silti kiva seurata, kuinka monta askelta lenkin aikana tulee, Anja kertoo ja pujottaa kävelysauvojen lenkkejä paremmin käsiinsä.

 

Liikunnan hyvät puolet

Liikunta parantaa mielialaa, se tuo iloa ja auttaa virkistymään. Liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja hyvien hormonien tuotantoa kehossa, toimintakyky ja jaksaminen paranee ja unikin tulee ehkä helpommin.

Säännöllinen liikunta on lääke mielelle, se vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi