Planetaarinen ruokavalio – hyvinvointia kaikille

Planetaarinen ruokavalio on kansainvälisen tutkijaryhmän tiedelehti Lancetissa julkaisema suositus terveellisestä ja ympäristön kannalta kestävästä ruokavaliosta.  Tällä hetkellä vääränlainen ruokavalio ja epätasaisesti jakautuneet ruokamäärät aiheuttaa ihmisille ympäri maapalloa erilaisia terveyshuolia. Lisäksi ruoan tuottaminen on yksi aikamme suurimpia ympäristöuhkia.

Tutkijaryhmän mukaan terveellisen ruokavalion kokoaminen jopa 10 miljardille ihmisille on kuitenkin täysin mahdollista, mutta se vaatii muutoksia meidän kaikkien ruokatottumuksiin sekä ruoan tuotantomenetelmiin.

Kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota

Suosituksen ytimessä on siirtyminen eläinperäisestä ravinnosta kasvisvoittoiseen ruokavalioon. Ihmisten, ympäri maailmaa, tulisi syödä keskimäärin kaksi kertaa nykyistä enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja palkokasveja.

Suosituksen lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja hedelmillä. Vastaava on tuttu suomalaisista ravitsemussuosituksista. Uutta on, että planetaarisessa ruokavaliossa myös lautasmallin toinen puolikas on hyvin kasvisvoittoinen, sillä se suosittelee proteiininlähteiksi papuja, herneitä, linssejä, pähkinöitä sekä muita kasviperäisiä proteiininlähteitä, kuten tofua, härkäpavusta ja kaurasta tehtyjä valmisteita. Kasvisten lisäksi suositus kehottaa, suomalaisillekin tuttuun tapaan valitsemaan rasvoiksi erilaisia kasviöljyjä tai kasviöljyvalmisteita, sekä täysjyväviljavalmisteita, jotka ovat erinomainen valinta, sekä terveyttä että ympäristöä ajatellen.

Vähemmän lihaa

Erityisesti lihaa ja lihatuotteita pitäisi vähentää huimasti, sekä lisättyä sokeria sisältävien ruokien käyttöä kohtuullistaa. Suomalaissa ravitsemussuosituksissa suositellaan tällä hetkellä syömään alle 500 g punaista eli sian, naudan tai lampaan lihaa viikossa. Suomalaiset ylittävät tämän luvun. Planetaarinen suositus puolestaan kehottaa syömään punaista lihaa enintään 100 g/viikko ja kanaa enintään 200 g/vko. Lihan tulisikin olla ylellisyysruokaa, jotka nautitaan silloin tällöin ja harkiten.

Hankala hävikki

Suositukset ottavat kantaa myös ruokaketjuun ja ruokakäyttäytymiseemme. Eri puolilla maapalloa jopa 40 % ruoasta menee hävikkiin. Osassa maista ongelma on alkutuotannossa. Länsimaissa suurin haaste on se, että hankittua ruokaa ei syödä, vaan se esimerkiksi pilaantuu jääkaappiin.

Hävikin vähentämiseen toimivat hyvin arkiset niksit: Ostosten ja ruokalistan suunnittelu, pakkausten käyttö yksi kerrallaan ja tähteeksi jääneiden ruokien jatkokäyttö ovat hävikinhallinnan avainsanoja.

Politiikkaa ja yhteisiä päätöksiä

Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa terveyteemme ja ympäristöön ruokatottumuksillamme, mutta myös isoja poliittisia päätöksiä, kansainvälisiä sopimuksia ja teknologisia uudistuksia tarvitaan. Kesäkuussa julkaistut, uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ottavat kantaa ensimmäistä kertaa ravitsemuksen lisäksi ympäristökysymyksiin ja ovat linjauksiltaan hyvin samanlaiset kuin planetaariset ruokavaliosuositukset. Ensi vuonna julkaistaan suomalaiset ravitsemussuositukset ja odotettavissa on, että myös siellä ympäristöasiat nousevat hyvän ravitsemuksen rinnalle.

Lue myös:

Omat elämäntavat vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin